keskiviikko 26. lokakuuta 2016

Jokaisen talous



Minulla oli lähtöajatus, että koulussa ei oikein opeteta jokaisen taloutta koskevia asioita. Luottotiedot menettäneitä nuoria on aivan liikaa. Rahankäyttö on jäänyt täysin oppimatta. Minunkaan aikaan koulussa ei tainut olla mitään mikä olisi opastanut taloudelliseksi ja toimimaan 'oikein' rahan kanssa. Tieto oli todella vähäistä. Minua kiinnosti, että miten nykyisissä koulukirjoista opetetaan säästämään tai toimimaan rahan kanssa.

Sain käteeni oppikirjan, jonka syventävät tehtävän valmentavat YO-tehtäviin vastaamiseen. Jokaisen talous, kustantaja Sanoma Pro Oy, Helsinki, 2016. Kirjan nimi 'Jokaisen talous' antaa odottaa kirjalta paljon. Kyseessä on kuitenkin todella kevyt yhteiskuntaopin kirja. Ja nimi on minusta väärään johdatteleva. Omaan taloutta kirjassa käsiteltiin maksimissaan parilla sivulla. Ihminen oli kirjassa vain osa koneistoa (palkansaaja, veronmaksaja).

Seuraavaksi ajattelin, että josko kirjassa olisi joitain opettavaista säästämisestä. Pettymys senkin pahenee, vaikka kirjassa on kappale 'rahaa kannattaa panna säästöön'. Siinäkin painopiste tuntui olevan tavoitteena 'kodin remontti, autonvaihto ja kaukomatka'. Tähänkö säästetään?

Yrittäjyyteen nyt nuoria ei tietenkään kannata suostutella. 'Moni ryhtyy yrittäjäksi yksinkertaisesti siitä syystä, että muuten vaihtoehtona olisi ollut työttömyys.' Tällaisella tekstillä kyllä yrittäminen hyytyy. Yrittäjät ovat entisiä työttömiä? Entäpä sitten tämä: 'Yrittäjän työpäivät voivat alkuvuosina olla pitkät eikä kukaan takaa, että yritys alkaa tuottaa voittoa'. Into on ihan katossa. Leijun.

Ja lopussa päästään mieliaiheeseeni kappaleessa 'Säästäminen ja sijoittaminen'. Niin latteushan se sieltäkin vaan löytyy (anteeksi pitkä lainaus). 'Säästäminen ja sijoittaminen tähtäävät yleensä pitkälle tulevaisuuteen, ellei säästä jotain tiettyä kuten moottoripyörää tai matkaa varten. Säästämällä ja sijoittamalla voi vaurastua ja parantaa tulevaisuuden elintasoa, mutta esimerkiksi osakkeista ja rahastoista saaduista myyntivoitoista joutuu aina maksamaan veron.'

Aikuisten ihan oikeasti. OIKEASTI!

Ai, ai. Tulee päänsärky. Minulla on YO-kirjoituksista yli 20 vuotta, mutta ei koulussa talouden osalta olla menty kyllä ainakaan eteenpäin. Itse koen, että olisi ollut hienoa, jos koulussa (tai missä vaan aiemmassa elämässä) olisi käsitelty oikeasti omaa taloutta ja vaikka käytetty hypetystä yrittäjyyttä kohtaan. Siitä olisin voinut itse saada inspiraation jo aikaisemmin saada tajuntaa sijoittaminen mahtavuuteen. Saati sitten tajunnut että YRITTÄJYYS on aivan mahtavaa. Tuolla kirjalla voi kyllä heittää kanalintua, jos aikoo vähänkään kunnioittaa nuoria ja antaa minun mielestä oikeaa tietoa. Latteuksien latteus koko kirja. Harmittaa, kun kirjat ovat noin kevyitä ja niin laitteita, aihehan on aivan mahtava. Minulla ihan kipinöi päässä kuin mietinkin sijoittamista, mahtava juttu! Aivotyöskentelyä! Sijoittaminen avaa aivan uudenlaisen tason koko ajatteluun.

6 kommenttia :

  1. Varapuun perustaja Mikko Sjögren on on kehittämässä koulujen talousopetusta.. sanoiettä on aikamoinen työmaa mutta ainakin ollaan ottamassa pieniä askelia oikeaan suuntaan. mikko kehitti nuorille myös taloustaitoja opettavan pelisovelluksen.

    VastaaPoista
  2. Mielestäni koulun tehtävä ei ole opettaa rahan käyttöä. Tämä on ihan vanhempien normaalia kasvatusta tai fiksu nuori voi etsiä itse asiasta tietoa. En ymmärrä et nykyään melkein kaikki kasvatus laitetaan koulun piikkiin. Perusasioita ihan hyvä käydä kotitaloustunnilla, mutta ei koulun pidä opettaa nuorelle kaikkea alkeista alkaen. Omista kouluajoista ei ole pitkä aika ja yrittäjyyttä kyllä hypetettiin paljon. Oli kursseja ja yrittäjät kävivät koululla kertomassa siitä mitä se on parhaimmillaan ja huonoimmillaan. Kaikista ei sit kuitenkaan ole yrittäjiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista, mutta olen täysin eri mieltä. Minä en ainakaan saannut kotoa rahankäytön tai sijoittamisen oppia, ja näin jälkiviisaana olisi ollut luksusta, jos koulu olisi sellaisen opin antanut (edes hitusen). Mitenkään väheksymättä vanhempien vastuuta juuri koulu on oikea paikka antamaan kaikille rahan käytön opin (+tietenkin minusta vielä vähän hypetystä taloudellisuudessa päälle). Olisihan se kurjaa syntyä perheeseen, jossa vanhemmilla luottotiedot menneet ja he pelkästään opettaa jälkikasvua rahan käytössä. Kyllä se on KOULU, jolle se myöskin kuuluu.

      Poista
    2. Koulun tehtävä ei ole opettaa mitään jos niin haluaa ajatella. Miksi koulun pitäisi opettaa kemian perusteita, en ole sitä osaamista ikinä tarvinnut. Pakkoruotsista on ollut iloa mutta ei varsinaista hyötyä. Kuvaamataito ei tehnyt minusta luovempaa tai taiteellisempaa eikä siitä tullut myöhemmin harrastustakaan. Kaikki turhaa jos näin haluaa ajatella, eikö ole vanhempien tehtävä opettaa lapsiaan piirtämään?

      Jos isoisovanhempasi eivät osanneet hallita talouttaan ja opettivat isovanhempasi huonosti... josta seurasi että isovanhempasi opettivat vanhempasi huonosti ja he taas vuorostaan sinut... eikö tätä kierrettä saisi missään vaiheessa katkaista valtion toimesta? Eikö olisi kaikkien etu jos ihmisille kerrottaisiin oikeasti omaa taloutta tukevia valintoja?

      En tiedä miten asia toimii tällä vuosituhannella syntyneiden kohdalla mutta omasta (30v+) ikäluokasta voin todeta vain että harva on muuttanut tapojaan siitä miten he käyttivät rahaa 10 vuotta sitten. Tietoa on saatavilla, nämä ihmiset osaavat myös englantia joten mitään estettä ei ole oppia mutta mikään ei vaan muutu. Omaa halua oppia ei ole mutta koulun jakama tieto kyllä imettiin aikoinaan sisään. Jos siellä olisi kerrottu jotan sijoittamisesta, olisiko näiden ihmisten elämä erilaista? Ehkä, ehkä ei. Mutta onhan toi "säästää voi vaikka lomamatkaa varten" -opetus aika perseestä. Ei motivoi pätkääkään. Toinen on se että puhutaan 15v lapsille jostain 65v eläkeiästä, onpa yllättävää että tieto menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.

      Sanoin tätä aiemminkin (muistaakseni Pohatan blogin kommenteissa) että koulun pitäisi hankkia ulkopuolinen sijoituskouluttaja (ei koulutettu ammattilainen vaan tavallinen duunari joka rikastui sijoittamalla) joka kertoisi että säästämällä ja sijoittamalla voi lopettaa työnteon vaikka 30-vuotiaana. Se voisi herättää teinit kuuntelemaan ja miettimään mitä haluavat elämässään. Minä ainakin olisin jättänyt lukion ja ammattikorkean väliin ja mennyt amiksen kautta nopeasti töihin. Ehkä en olisi lopettanut työntekoa vielä kolmekymppisenä mutta olisin voinut rauhassa pohtia iltalukiota ja myöhemmin AMKia jos siltä tuntuu. Nyt tein erilaiset valinnat koska en tiennyt miten raha ja maailma toimii. Luulin että pitää vaan löytää SE ammatti mitä tekee lopun elämäänsä, siksi valitsin lukion kun en vielä tiennyt mitä halusin enkä tiennyt ettei ole pakko tehdä töitä sinne eläkeikään asti.

      Poista
  3. On käsittämätöntä, ettei koulussa (siis siellä, missä ainakin on mahdollisuus saada kaikki kasvavat lapset kiinni) opeteta sitä miten maailma ja raha toimivat. Raha-asiat ovat yksi niistä jutuista, joita hoitamalla on mahdollisuutta vaikuttaa omaan hyvinvointiin ja elämään. Onko tuollaisen kirjallisuuden tarkoitus kasvattaa jotain standardityöntekijöitä, jotka hyväksyvät ylhäältä sanellun osansa elämässä? Osa ongelmaa on myös se, että opettajat ovat itse melko vakaassa palkkatyössä, eikä heistä suurinta osaa kiinnosta varallisuusasiat.

    VastaaPoista
  4. Minun fiksu yläkoululainen on sanonut että koulussa pitäisi opettaa raha-asioita. Itse en ole myöskään kotoa saanut neuvoja tai kannustusta sieltä ( minula suht iäkkäät vanhemmat). Mutta olen kantapään kautta oppinut itse aikuistuessani ja nyt olen suorastaan innostunut säästämisestä ja sijoittamisesta rohkaistuttuamme niitä opettelemaan. Mielenkiintoista ja kannustavaa. Ja lapsemme saavat käsitystä talousasioihin vanhemmistaan poiketen, jo teineinä.

    VastaaPoista