Onko rikastuminen nyt helpompaa kuin ennen?

Onko rikastuminen nyt helpompaa kuin ennen? 

Olen syntynyt 70-luvulla. Vanhempani eivät ole kannustaneet minua mitenkään sijoittamisessa. Heille säästäminen on hyvä asia. Vanhempani näkevät sijoittamisen jotenkin huonona. Sijoittaminenhan on vaan seuraava älykkäämpi askel rikastumiseen. SÄÄSTÄMINEN - SIJOITTAMINEN - RIKASTUMINEN. Yrittäjyys esim. nähdään jopa jotenkin riistona (tätä en käsitä ollenkaan). 

Rahastosijoittaminen on jotain syystä ihan ok. Varmaan siksikin, kun se on kovien kustannusten takia lähes säästämistä. Lisäksi jokunen osake on ihan ok, mutta isompi osakeomistus ei enää olekaan. Yritysten omistaminen ei olekaan enää positiivista.

Mutta olen tullut myös siihen tulokseen, että onko sijoittaminen nykyään helpompaa ja se on kaikille mahdollista. Onko se ennen todellakin ollut vain 'rikkaiden' mahdollisuus? 

Nykyään kuka tahansa voi rikastua, säästämällä ja sijoittamalla säästöt. Onko tässä joku uutuus, joka on mahdollistanut toiminnan vasta nyt?

Toki sijoittaminen on helppoa, kun on netti. Osakesijoittaminen on todella vaivatonta. Tiedonetsintä on tosi helppoa. Laskelmaohjelmat ovat näppäriä. Asuntosijoittamisessa on mukana yhä sama vuokralaisen etsinnän vaiva. Mutta onko niin, että nykyään sijoittamisen voi tehdä todellakin melkein anonyyminä. Jos ennen piti mennä pankkiin osakkeiden ostoon, niin nyt riittää vain jos on pankkitunnukset. Ja tunnuksethan pitää antaa Suomen lain mukaan (lähes) kaikille. Helppoa ja anonyymia.

Vai onko vaan niin että nyt kaikki rikastuvat, kun sijoittaminen on niin helppoa. Jolloin lopputulos on, että kun kaikilla on 'rikkautta enemmän' niin kukaan ei ole 'rikas' vaan ostovoima pysyy kaikilla samoissa. Eli kaikki ovat kuitenkin samalla viivalla.

Lue lisää... "Onko rikastuminen nyt helpompaa kuin ennen?"

Matkakuume, voiko sen selättää?

Hirveä matkakuume!

Olen ollut koko kesän kotona, kun kotona on ollut niin ihanaa. Ja toukokuun venynyt kolmen viikon loma myös innoitti kotoilemaan. No nyt se sitten hyökkäsi, takavasemmalta. Juuri kun olen ollut käyttökulujen kanssa kuukauden-pari ihan hyvin. Käyttökulut olivat touko- ja kesäkuussa aivan liian korkeat, mutta sitten otin itseäni niskasta kiinni. Heinäkuu sekä tämä alku elokuu ovat menneet hyvin rahankäytössä maltillisesti. Mieli on hyvä. Niin mitä, mitä! 

Hirveä matkakuume hyökkäsi. 

Ensi ajattelin, että jospa lähtisin keväällä matkalle. No koska kuume on kova niin mietin jo, että sopiihan tuo loma tähänkin väliin eli nyt syksyllä.

Matkan budjetti olisi 2500 euroa. Tiedän, että haluan todella hyvää ruokaa, hieman luksusta kaikkeen lomalla. Matkakohdettakaan en ole siis vielä valinnut, mutta parasta on vaan ottaa joku matka jonnekin. Sen hetken markkinoiden paras matka, parhaaseen hintaan. Aurinkoa (tai oikeastaa lämpöä, en tykkää olla auringossa, mutta varjossa lukeminen riippukeinussa on parasta), ruokaa, pimenevät illat, uimista, löllöttelyä kirjan kanssa ja harrastamista.

Nyt pähkäilen, että saanko aivojani narikkaan ja viivyteltyä tuota lomaa keväälle. Nyt polttaa kyllä niin paljon, että voisinhan ainakin katsoa matkavaihtoehtoja. Voisinhan?

* Matkakuume, mutta kohde puuttuu? Löydä matkakohteesi - Booking.com

Lue lisää... "Matkakuume, voiko sen selättää?"

Maailma on täynnä makeisia.

Maailma on täynnä makeisia.

Minulla on yksi suosikki yksiö keskustassa, jossa on ihan ylivoiman tuotto. Olen kirjoittanut sen tuotosta mm. täällä taloudellisen  riippumattomuuden todelliset luvut, käytäntö -tekstissä. No tuotto perustuu yksiön kovaan velkavipuun (vpo 53800, opo 13200), halpaan lainaympäristöön ja bullet lainaan (10 v. Bullet-laina). Tuottoprosentti on ollut 14 %. Opon tuottoprosentti on 71%. Minusta ihan hyvin kun asunto on tehty 80-luvulla eli ei suuria remontteja tulossa. Lisäksi asunto on vaan kaikkien suosikki. Jopa omani. Se vaan on hyvä. Vuokralaisia riittää ja he ovat valmiita maksamaan todella korkean hinnan. Ja minulle sopii myös lyhyempiäkin vuokrasuhde tähän kohteeseen, koska saan hyvän hinnan ja uusi vuokralainen on aina helppo saada.

Nyt samassa talossa on samanlainen myynnissä. Peilikuva. Tarjouskaupalla, hinta on 10000 euroa alempi nyt lähtiäisiksi kuin mitä minä maksoin kolmisen vuotta sitten.  Asunto on hiukka huonompi pinnoilta, mutta kyllä siitä kivan saisi. Pikkuisen maalia pintaan ja keittiönkaapistomaalaus ja asia olisi siinä. 

Taloyhtiössä on myös pari muuta asuntoa myynnissä, hiukka suurempi 'pikku kaksio' ja kolmio. Kaikkien hinnat ovat kohdillaan ja varmaan niissä olisi tinkimävaraa. Kolmion hinta laski juuri 12000 euroa. Voisin hyvinkin itse asua sen kolmion joskus. Se on kiva. Toki sitä kolmiota en osta kun sen tuotto ei voi olla niin hyvä kun noiden yksiöiden, mutta on sekin hyvä. 

Mutta kyllä on maailma taas makeisia täynnä. Varsinkin kun päässäni olen päättänyt seuraavan sijoituskohteen (uudiskohde rakennuttaminen). Ja nyt soluasunnon hintakin on tippunut sen 10000 euroa. Siitä kirjoitin täällä tekstissä 'Mihin hintaan kannataa ostaa sijoitus solu asunto?'

Markkinoilla vaan hinnat tippuu ja minä pöljä olen ajattelussani kiinni kannattamattomimmassa sijoitukseksessa (rakennuttaa uudiskohde ja saada samalla velkavipua isommaksi). Vaihtoehtona saisin ostettua velattoman suosikkiyksiöni (toki voin ottaa velkaakin) tai velattoman sijoitussoluasunnon (toki voin ottaa velkaakin). Olo on kuin pienenä karkkikaupassa. Miksi en osta noita molempia ja ota 50% velkaa, ja unohda koko rakennutus projekti? Käteistä minulla on jo se 79600 euroa. Nyt alkaa näköjään käteinen polttaa sormissa. Alanko olla asunnoissa yhtä huono kuin osakkeissa. Suunnitelmallisuus, suunnitelmallisuus..

Lue lisää... "Maailma on täynnä makeisia."

Tekeekö raha onnelliseksi?

Tekeekö raha onnelliseksi?

Kymmenen vuotta sitten olisin sanonut, että rahalla ei saa onnea. Nyt olen kääntämässä kelkkaani. Kyllä turvallinen, ylijäämäinen talous antaa mielihyvää ja sitä kautta onnellisuutta. Ihan mielenrauhan. Ainakin minulle. En edes osaa kuvitella miten osaisin nyt elää vaikka opiskelijabudjettielämää, niin että minulla olisi vain se opintotuki ja ei muuta vararahaa. Olisin koko ajan miettimässä riittääkö raha. Sen sijaan en mieti että eläisinko opiskelijabudjetilla, tietenkin eläisin ja vielä ihan hyvää elämää kunhan tiedän että selustansa on turvattu. Olen turvallisuushakuinen ihminen ja olen onnellimmillani kun tiedän, että minulla on turvallista taloudessa huomennakin. Lisäksi olen mukavuudenhaluinen, en usko että saisin sellaista onnentunnetta kuin nyt jos kävisin säännöllisissä päivätöissä. Haluan saada elantoni pääomatuloista. Haluan, että pääomani tekee minulle töitä että minä saan olla vapaalla.

Mutta mikä olisi rahamäärä, että sen jälkeen en kokisi tulevani enää onnellisemmaksi? Voiko sellaisen rahamäärän määrittää?

Olisko se miljoona euroa? Jos minulla on miljoona euroa omaa pääomaa ja saan sille 8 % tuoton niin saan vuosittain 80000 euroa eli 6666 euroa kuukaudessa (bruttona). Tuo on kyllä jo sellainen summa, jonka luulisin takaavan maksimaalisen onnellisuuden taloudelliselta kannalta. En usko, että tulisin Suomessa onnellisemmaksi jos minulla olisi 2 miljoonaa euroa. Mutta jos halusin asua jossain kalliissa miljoonakaupungissa ydinkeskustassa niin eihän tuo silloin riittäisi mihinkään. Onnekseni en halua asumaan kalliiseen kaupunkiin. Ulkomaille voisin joskus muuttaa, mutta minulle varmaan kelpaisi joku edullinen lämmin kohde, joten tuolla päälle 6000 eurolla kuukaudessa uskon, että eläisin unelma ulkomaankohteessa ihan kivasti. En usko että tarvitsisin yli miljoonaa pääomaa. Ja tuo miljoonan euron antama tuottokin on jo niin suuri, että minulle taitaisi riittää vähempikin. 

Vai riittäisikö tuohon tämä minulla jo oleva 500000 euroa omaa pääomaa? Jos saan tuolle 8% tuoton niin saan vuodessa 40000 euroa pääomatuloja eli 3333 euroa. Tämä lienee siinä ja siinä. Elän tuolla, mutta en koe että olen varallisuuteni tien päässä. Eli lisäämällä pääomatuloja, uskon että tulen onnellisemmaksi.

Raha helpottaa elämää, kyllä se vaan niin on. On helppo hymyillä uudessa valoisassa kodissa jossa kaikki toimii (ja jos ei toimi niin sen saa rahalla toimimaan). Tilillä on puskuria. Sijoitukseni lainoitusaste on omasta mielestäni hyvä (tai no nyt se voisi olla korkeampikin, mutta seuraava iso sijoitus sitten tasaa senkin asian kuntoon). En ole joutunut ottamaan 'liian korkeaa' velkavipua, että saan parempaa tuottoa. Koen, että talouteni on sen verran ylijäämäinen, että rikastun koko ajan lisää koska voin koko ajan lisätä sijoitettavaa omaa pääomaa.

1. Jos pystyisin itse päättämään mikä rahasumma ei enää lisää onnellisuuttani, niin uskon, että se raha summa on puolen miljoonan ja miljoonan euron välillä, toki lähempänä miljoonaa. Mutta iskisikö sitten ahneus kun miljoonan rajapyykki olisi saavutettu? Haluaisinko vielä enemmän?

Lue lisää... "Tekeekö raha onnelliseksi?"

Mihin hintaan kannattaa myydä vapaa-aikaa?

Mihin hintaan kannattaa myydä vapaa-aikaa?

Minulla on taloudellisesti riippumattomana mahdollisuus itse päättää, mitä milloinkin teen. Toki 'joudun' vuokraamaan asunnon silloin kun se on tyhjillään tai 'joudun' harrastukseksi seuraamaan markkinoita. Molemmat teen ihan mielelläni. Mutta toki vapaa-aikani on myös kaupan, kunhan saan siitä riittävän korvauksen. Mikä voisi olla kannattava korvaus vapaa-ajan menettämisestä?

Olen jutellut yhden kaverin kanssa, että tekisimme hänen tietyllä 'tavaralla' bisnestä. Ajatus lähti täysin leikistä, kun jatkokehittelin ääneen hänelle, miten hänen kannattaa tehdä. Kaverini ei innostunut itse ideasta (koska hän ei pysty sitä yksin tekemään). Nyt hän päätyi myymään 'tavaran', no minut palkattiin myyntimieheksi. Tuote on vaikea myydä. Myyntiyritys on vielä kova, mutta koska kauppa ei ole käynyt kuukauteen-pariin heitti kaverini taas, että minä voisin sesonkiluontoisesti lainata häneltä 'tavaraa' hintaan x (hinnasta ei vielä puhuttu mitään). En innostunut ajatuksesta aluksi ja ilmoitin, että ei tule kauppoja. Jos kauppa ei käy kuukauteen niin sitten kaverini pitää tehdä uudet johtopäätökset (joko tiputtaa hintaa tai laittaa tavara tekemään töitä huonoon hintaan).

Koska minulla on yritys ja olen aika yrittäjähenkinen päätin kuitenkin laskea jo nyt voisiko yhtälöstä tulla minulle kannattava ja voisinko sittenkin olla kiinnostunut?

Työpanos sijoittuisi näillä näkymin sesonkiluontoisesti neljälle kuukaudelle (valitettavasti tuotantokustannuksiltaan talveen eli kalliisiin kuukausiin, mutta koska myynnin lopetettua tämä projekti pitäisi viedä läpi). Yksi kuukausista olisi hot sesonki ja muut kolme lähinnä jatkoa tuosta sesongista. Jatkuvasti tuottavaa kultakimpaletta tästä tuotteesta ei saa.

Alkupääoma mikä minun pitäisi laitaa asiaan kiinni olisi lisä tuotantotarvikkeet. Niiden hinta olisi noin 1680 euroa, mutta koska lasken tämän laskelman varman päälle niin oletan vielä 1000 euroa lisäkustannuksia. Alkupääoma siis 2700 euroa (sis alv).

Lisäksi maksaisin kaverilleni laitevuokraa. Jonka hintaan en tiedä, mutta itse lähden laskelmissani että 1150 euro kk eli yhteensä 4600 euroa.

Tuotteiden myynnistä voisin saada varovaisen arvion mukaan 24500 euroa (alv 0%).

Työpanos olisi 
Myynti-ilmoitusten teko 2 päivää eli 14 h
Myynti (kone tekee tämän netissä, mutta ohjelman päivitykseen lasken pikkuisen työtä) 14 h
Työn valmistelu 3 päivää eli 21 h
Itse työ 138 h
Yhteensä 187 h. Tämä työpanos hajautuu 4 kuukaudelle eli 46 h per kuukausi eli viisipäiväisenä viikkona 1,9 h per joka arkipäivä. Tai jos haluan laskea tuon 187 e 7 tuntisena työpäivänä niin minulla menisi 27 päivää. Tuo työ siis hajasijoitus oikeasti 4 kk ajalle ja yksi kuukausi siitä on sesonkia eli puolet työstä tulee silloin tehtyä.

Voin siis kuvitella että teen 26 tai 27 päivää töitä. Paljonko minulle pitäisi maksaa että myyn vapaa-aikani tuolle projektille. Toki niin että minulla on yrittäjän vastuu eli myös yrittäjän riski.

Yllä olevilla luvuilla saan tuloja 24500 euroa (alv 0%). Menoja on alkupääomaa 2700 euroa ja kuluvia kuluja 4600 eli yhteensä 7300 euroa (sisältää jonkun verran alveja). Tuotto voisi siis olla varovaisen arvion mukaan esim. 17200 euroa. Kannattaisiko minun myydä 27 työpäiväni 17200 eurolla (jos haluan tuon omaan pussiin niin maksan tuosta vielä verot tai jos haluan jättää sen yritykseni niin saan nettona sinne 13760 euroa). 

Noilla luvuilla paketti ei ole kaukana, etteikö se kiinnostaisi. Työ on kiva. Ja tiedän mihin tuossa ryhdyn. Järjestelmä olisi valmis. Ja lisäksi tuon jälkeen minulla olisi taskussa sekä raha brutto 17200 euroa että nuo alkupääoma 2700 e tarvikkeet (ei niillä ole myyntiarvoa, mutta voisin itse käyttää niitä tai hyödyntää niitä itse myöhemmin, toki sitten ne pitäisi varastoida vähäksi aikaa). Ja minulla on juuri sopiva aikataulu tuollainen tunti-pari päivässä ja vaikka sesonkina sitten 4h per päivä. 

Toki laskelma perustuu siihen että kaverini vuokraisi tuotteen 1150 e kuukaudessa. Yli sitä en kyllä siitä maksa. Pitäisikö sittenkin alkaa näyttämään positiivista valoa. Olisiko minun vapaa-ajan hinta 637 euroa per päivä (17200/27) tai 92 euroa per tunti (17200/187). Toivon silti, että ystäväni saa tuotteen myytyä (seuraava myyntineuvottelu on ensi viikolla, mutta ostajat ovat aivan eri hintaluokassa eli sopimus taitaa olla kaukana), niin minun ei tarvitse alkaa hommiin. Mutta nyt on tämänkin homma laskettu. Minun kipuraja on tuo 1150 e kk tuotevuokraa per kuukausi.

Mihin hintaan sinä myyt vapaa-aikaasi?

Lue lisää... "Mihin hintaan kannattaa myydä vapaa-aikaa?"

Voiko ruuan hinnassa säästää?

Voiko ruuan hinnassa säästää?

Minulla oli viime kuussa kokeilu, että en törsää ruokaan rahaa, vaan yritän jopa säästää budjetoidusta rahasta. No pari viikkoa jaksoin miettiä, että ostan halvinta ja en osta mitään ylimääräistä. No sitten menin nälkäisenä kauppaan ja suivaannuin ja ostin mitä halusin. Sain 'säästettyä' hirveällä vaivalla ja täysin kypsyneenä vaivaisen 50 euroa ja sitten nälkäisenä törsäsin sen kuitenkin. Eli lopetin kokeilun, koska se ei tuonnut iloa elämään, päinvastoin. 

Ruokakustannukseni ovat noin 500 euroa kuukaudessa. Haluan syödä hyvin. Lisäksi minulla on ruokakustannuksia pikkuisen nostattavia tekijöitä. Ja taidan olla myös laiska ruokakulttuurin suhteen. 

Tuohon säästökokelun lopettamiseen vaikutti varmaan myös se, että yritin syödä terveellisesti eli 'laihduttaa'. Oikeasti en halua kiloja pois vaan haluan vaan haluan että syön oikeasti omasta mielestäni terveellisesti. Tuohon terveellisesti syöntiin vaan menee niin paljon panoksia, että minulla ei niitä löydy. Tervellisyysintoilussa syön siis vihreää ja yritän jättää lihaa pois ruokavaliosta. No silloin pitäisi ottaa vastapainoksi selvää muista ravinnonlähteistä, esim. linsseistä ja niiden resepteistä. Tein mm. linssikeittoa elämäni ensimmäisenä linssiateriana. Onhan se ihan syötävää, mutta missä nautinto (tai siis missä pihvi?)? Tai tofu. Jos tofusta saa lihanmakuista niin siihen tarvitaan yliluonnollisia lahjoja. 

Tottahan se on että 'olet sitä mitä syöt'. Olisihan se hyvä jos elimistössä olisi polttoaineena vain 'paras' ravinto.

Koska epäonnistuin yhdessä kokeilussa, mutta tiedän että ruuassa minulla olisi pitkä penni säästettävää, niin kokeilin nyt uutta tapaa säästää. Tein nettikaupasta suurostokset ja hain ne noutopisteestä. Ainakin säästin aikaa ja keräily maksoin vain 4,90 euroa. Kaupassa käynti ei todellakaan ole intohimoni. Nyt olen 300 euroa köyhempi, mutta kaapit pursuaa, pakastin on täynnä, maustehylly on täynnä... Yllättäen kaikille löytyi heti paikka (kaappit olivat tyhjiä). 

Voisiko tällä tavalla saada mielekkäästi säästettyä, että ostaa suurostokset kerran kuussa (300 e) ja nyt sitten vaan ostaa tuoretuotteita kerran viikossa (3x50 e)? Tai pystyisinkö näin helpommin kaidalla tiellä eli edes hiukan terveellisemmässä ruokavaliossa?

Lue lisää... "Voiko ruuan hinnassa säästää?"

Voiko asunnon hinta laskea?

Voiko asunnon hinta laskea?

Minä olen vannoutunut asuntosijoittaja ja lähes kaikki pääomani on kiinni sijoitusasunnoissa. Minulla on vanhoja 60 -luvun yksiöitä, 80-luvun yksiö, uusi saunallinen yksiö,  vanha rivitalokolmio, vanha monen tontin kiinteistö ja uusi omakotitalo vuokratontilla. Sijoitussuunnitelman mukainen seuraava siirto on rakennuttaa asuinkiinteistö asunnolla tai parilla, omalle tai vuokratontille. Olen jotenkin junnautunut ajatukseen, että asuntojen hinnat eivät voi tippua paljoa ja että saan niitä hyvän tasaisen tuoton. En tiedä, mistä olen mielikuvani tempaissut. Tai ehkä omasta kokemuksesta. Ostin pari vuotta sitten esim. yksiötä noin hintaan 31000 euroa, olen ne arvostanut varallisuuslaskelmassani 50000 euron arvoon, mutta myyn tällä hetkellä yhtä yksiötä yli 65000 euron hintaan. Jopa tuohon korkeaan yli 65000 euron hintaan minulla on ollut katsojia asunnossa. En silti usko että saan sitä myytyä (koska hintaa en laske), mutta kokemus on, että hinta on todellakin noussut. Lisäksi minulla on kokemusta tasaisesta tuotosta. Koen, että asuntosijoittaminen on riskittömämpää kuin osakkeisiin sijoittaminen. Mutta onko asia näin? Voiko asunnon hinta laskea?

Ystäväni kertoi minulle kuukausi sitten omasta asuntotilanteestaan, jonka hän koki todella tukalana. Perus kahden asunnon loukku, mutta myös tosi tilanne asunnon arvon tippumiselta kolmeen-neljään vuoteen. Ystäväni oli ostanut poikamiesboxin noin kolme-neljä vuotta sitten. Minusta asunto oli silloin oivallinen, tarpeeksi pieni kaksio eli myös jatkokäyttönä hyvä sijoitusasunto. Lisäksi asunto on mielestäni kasvavassa kaupungissa ja matka lähimpään opinahjoon on hyvä. Hinta 45 neliöisestä rivarista oli ollut 100000 euroa. Lisäksi hän halusi remontoida 10000 eurolla kylpyhuonetta ja joitain kaappijärjestelyjä. Hintaa tuli siis hänelle 110000 euroa. Parin vuoden asumisen jälkeen uusi rakkaus roihahti, mutta uudelle vaimokkeelle ei baarikeittiö ja pienet poikamaiset yksityiskohdat kelvanneetkaan. Lisäksi asunto oli liian pieni kahdelle. Pariskunta muutti ensin yhdessä vuokralle, jolloin ystäväni pisti poikamiesboxin vuokralle. Vuokraaminen oli kuulemma painajaismaista ja ensimmäinen vuokralainen asui vain 3 kk ja seuraavakin olisiko ollut 9 kk. Tässä vaiheessa ystäväni halusi ostaa jo omakotitalon. Talo ostettiin puoliksi. Poikamiesboxi laitettiin myyntiin, välittäjän kautta, hintaan 100500 euroa ja ilmoitukseen laitettiin maininta että ikkuna/piha remontti (en muista mitä kaikkea tässä remontissa oli) valmistuu pian ja sen hinta-arvio oli tämän asunnon osalta 10000 euroa. Tuolla myyntihinnalla ystäväni olisi menettänyt kolmeen vuoteen noin 10000 euroa (100000+10000-100500 ja ikkunaremontti tulisi ostajille maksettavaksi) omien mieltymyksen mukaan tekemän remontin verran. Tämän ystäväni olisi vielä hyväksynyt. Itse halutut muutokset. 

Poikamiesboxi on nyt kuitenkin ollut jo jonkin aikaa myynnissä ja välityssopimus alkaa tulla katkolle. Lisäksi taloyhtiön remontti on valmis eli se on nyt näyttävä selkeästi hinnassa (nyt siis näkyy vain tekstiosassa). Välittäjä oli ehdottanut, että hintaa tiputetaan ikkunaremontin verran. Reilua, kaverini saisi siis asunnosta 90500 euroa (100500-10000) ja hän on itse maksanut asunnosta 110000 euroa (100000+10000). Tappiota tulisi pyöreästi 20000 euroa. Toki hän on saannut noin vuoden vuokratuottoa. Mutta pähkäilimme molemmat, että voi ihan hyvin olla, että hän ei selviä edes tuolla 20000 euron tappiolla (jos ei vaan saa myytyä siihen alempaankaan hintaan).

Minä tietenkin laskin, että hänen kannattaa jatkaa vuokrausta. Hänellä on velkavipua tähän sijoitukseen 2/3 eli hän saisi omalle pääomalle yli 16 % tuoton. Tuotto asunnolle vuokramarkkinoiden markkinavuokralla oli noin 5,1%. Eli ihan hyvin. Sijoitusasunnon kassavirta on kuukausittain kuitenkin negatiivinen tuon ikkunaremontin jälkeen. Eli noihin tuottoihin päästäkseen ystäväni joutuisi joka kuukausi laittamaan omaa rahaa 85 euroa kuukaudessa, että asuntosijoitus pyörisi. Tätä oman rahan laittamista ystäväni ei sisäistänyt oman pääoman kasvattamisena. Hän haluaa mielummin säästää pankin rahastoon 50 e kuukaudessa. Pohdin kyllä ääneen, että kumpihan mahtaa olla tuottavampaan, säästää 50 e pankin rahastoon ja saada tuotto x vai maksaa omaa sijoituslainaa 85 e kuukaudessa ja vuokralainen maksaa/lyhentää hänen lainoja noin 300 euroa kuukaudessa. Stressaavaahan se vuokralaisen pitäminen on, mutta olisko tuo 300 e per kuukausi kuitenkin ihan kiva korvaus siitä stressistä (ystäväni on pienipalkkaisella liikunnallisella alalla, jossa uskon, että nettopalkka on 1500-1800 e kuukaudessa, siihen suhteutettuna tuo rahasumma on mielestäni iso)

Ystäväni ei laskenut asiaa ollenkaan noin. Hän on nyt yrittänyt myydä, välittäjän suosituksesta, asuntoa tyhjillään eli hän ei ole saannut vuokratuottoa kohta neljään kuukauteen. Hänellä on kuitenkin ollut koko ajan menoja yhtiövastike 150 e/kk ja lisäksi lainan korot ja lyhennys (450 e kk). Hän on laskenut, että hän saa koko ajan takkiin asunnosta 600 euroa. Hän ei ymmärrä lainanlyhennysosuutta oman pääoman lisäämisenä. Lisäksi hänellä alkaa kohta pyörimään asunnosta ikkunaremontin rahoitusvastike, vähän alle 100 e kuukaudessa. Mitään kalliita remontteja taloyhtiöön ei ole tulossa kymmeniin vuosiin. Hän haluaa ehdottomasti myydä asunnon. Tämän poikamiesboxin lisäksi hänellä pyörii normaalit uudenveroisen omakotitalon lainan korot, lainan lyhennykset ja kaikki omakotitalon kustannukset. Paniikki alkaa iskeä päälle. Hän haluaa ottaa takkiinsa 20000 euron tappion tai jopa enemmän, että hän saa mielenrauhan ja unelmaelämän, jossa ei ole vuokralaisia ja hänellä on vain yksi talo ja hän sijoittaa 50 e kuukaudessa pankin rahastoon. 

Tästä keskustelusta opin myös, että ihmiset ovat hyvin erilaisia. Ystäväni on kokenut  ahdistavana, että vuokralainen kuluttaa koko ajan hänen omaisuuttaan. Hän ahdistuu, kun miettii, että kenet ottaa vuokralaiseksi ja että osuuko valinta oikeaan. Hän herää mielellään kukon laulun aikaan aamuvuoroon ja ajaa töihin, että saa maksaa unelmaansa (sitä omakotitaloa). Hän ottaa takkiin 20000 euroa eli monen vuoden säästönsä, ettei hänen tarvitse olla vuokraisäntä. Hän ostaa sillä sen mielenrauhan.

Minusta on ihanaa tietää, että minun sijoitusasunnoissa tepsuttavat vuokralaiset, koska saan siitä 'asunnon kulumisesta' niin hyvän korvauksen. Minä otan mielelläni mielenstressin ja annan vuokralaisten tepsutella minun varallisuudessa, koska koen että saan siitä kunnon korvauksen. Paras korvaus ikinä on, että minä olen saan olla taloudellisesti riippumaton perinteisestä työelämästä. Lisäbonuksena koen, että samalla saan myös vanhuuden turvan, kun pääomani on omissa sijoituksissani (nyt asunnoissa) eikä suomen eläkejärjestelmässä palkan mukana maksettuna.

Molemmat ovat onnellisia asemastaan. Kumpikaan ei vaihtaisi toisen asemaan. Loppu hyvin, kaikki hyvin? Vai opinko tästä keskustelusta myös sen, että asunnon hinta voi laskea. Taisinpa oppia! 

Voiko asuntojen hinta tippua?

Lue lisää... "Voiko asunnon hinta laskea?"

Kannattaako lypsävä lehmä myydä?

Kannattaako lypsävä lehmä myydä?

Minulla on yksi kiinteistö, josta olen saanut vuokratuloa 23000 euroa per vuosi noin parin vuoden ajan. Menoja kiinteistöstä on ollut vähän alle 6000 euroa vuodessa. Eli tulos on ollut 17000 e per vuosi. Tulos tulee kausiluontoisesti eli saan sen vuokrattua yhden yrityksen kausiluotoiseksi asunnoksi ja 'tuotantotilaksi' noin 3-4 kk ajaksi. Tietystä syystä yritys voi käyttää vain tuota kyseistä eli heillä on intressi vuokrata juuri tuo kyseinen kiinteistö (lähellä toisia heidän toimitiloja ja muutama muu juttu mikä tekee kiinteistön juuri heille tarpeelliseksi). 9 kk ajan voin toki tehdä tuolla kiinteistöllä mitä vaan. Toki minun kannattaisi saada myös tuo 9 kk vuokrattua, mutta vielä en ole onnistunut. Kiinteistön normaalivuokra olisi lienee kokoaikaisesta vuokrauksessa alle tuon kausiluontoisesti vuokrauksen. Ehkä 1100 e kk eli 13200 euroa vuodessa tuottoa.


Kiinteistön hinta on ollut minulle 205000 euroa kun sen rakennutin valmiiksi (itse pistin vain nimen paperiin). Eli vuokratuottoni on ollut 8,3 % (17000/205000 euroa). Minusta ihan hyvä kun tuota lisäpotentiaalia löytyy (lisävuokraus) ja kiinteistön rakennuskanta on melko uutta eli ei vaadi varautumaan tuleviin korjauksiin. Nettovuokratuotoksi tulee poistojen ansiosta 7,3 % eli sekin on hyvä. Lisäksi tuo rakennus on pankkilainoitettu silloin kun marginaalit oli alhaalla eli sen lainan marginaali on alhaalla. Kuussa korkokulut ovat liikkuneet muistaakseni 50-70 euron kieppeillä. Velkavipu 50/50.

Olen joskus laskenut, että jos saan tuosta 225000 euroa niin myyn sen pois ja rakennan uuden. Uusi on kuitenkin uusi ja rakennusten hinnat ovat hieman tippuneet rakennutettuna eli saan ainakin tuohon samaan hintaan uuden ellen jopa halvemmalla. Uskon että saan vastaava tehtyä samaan hintaan kuin edellinen ja siihen hintaan on huomioitu tulonmenetys rakennusaikana ja rahoitus rakennusaikana.

Mietin että kannattaisiko sittenkin kokeilla myyntiä 240000 hintaan. Eli vaikka olen päättänyt, että lypsävää kehityskelpoista kiinteistöä en myy. Mutta myisinkö sen kuitenkin, jos saisin siitä 240000 euroa eli nettona voittoa 35000 euroa (olen toki asunnut kiinteistöllä sen 2 vuotta ja vartin eli myyntivoitto on verotonta).

Eli kannattaako 

1) kotiuttaa myyntivoitto eli omalle pääomalle olen saannut tuottoa 35 % (100000 euroa omaa pääomaa, myyntivoitto 35000 euroa, vuosittain tulos ollut 17000 euroa (2x17000=34000)). Jos saisin kiinteistön myytyä, minulla jäisi tilille 146000 euroa käteistä (240000 e myyntihinta ja velkaa onkin 94000 euroa). Nykyään minulla on käteistä 77000 euroa (ei ole ihan oikesti käteistä vaan 3 kk ehkä saan irroitettua rahat). Eli minulla olisi sijoituksiin 223000. Uusin sijoitusrakennushankkeeni maksaa 250000 euroa (kustannusarvio muutoskustannusten kanssa 245000 euroa). Johon saan pankkilainan 50% osaan. Eli tuohon hankkeeseen menisi käteisestäni 125000 euroa. Minulle jäisi sijoitettavaa 100000 euroa. Uudesta kiinteistöstä saisin varovaisellakin arviolla 5,8 % tuoton. Ja talo olisi ihan uusi. Ja tontti minulla siis on jo valmiina, kun tämän hankeen meinaan seuraavaksi toteuttaa. Tämä myynti vaan ehkä aikaistaisi hanketta tai tekstisi sen tukevammalle pohjalle.

2) vai jatkaa 7,3 % vuosittaisen nettotuoton saamista (toki yrittää käyttää hyödyksi myös tuota 10 kk aikaa). Jatkaa säästämistä tammikuuhun asti. Tehdä uuden kiinteistön rakennuttamissopimuksen silloin kuntoon. Aloittaa alkuvuodesta 2017 rakennusprojektin. Itse en siinä käytännössä tee mitään. Jättää tuo alkuperäinen kiinteistö tuottamaan ja saada uusi kiinteistö tuottamaan noin marraskuussa 2017 noin 5,8 % tuottoa. Jolloin minulla ei ole varaa ostaa osakkeita (eli hajauttaa salkkua osakkeisiin), kuin marraskuusta 2017 lähtien.

Nyt kun olen kirjoittanut luvut auki, niin taidan itsekin ymmärtää että ei myynti tuohon hintaan kannata. Saavutaan sillä vain 100000 euron hajauttamisen nyt heti osakkeisiin tai sitten hajautan saman summan osakkeisiin aikaisintaan marraskuussa 2018. Tuottavaa lehmää ei kannata kyllä myydä. Tarkistan vielä kirjoittamani luvut, mutta nämä luvut antavat tuloksen, että myynnin aika ei ole vielä, vaikka nyt voisikin olla kyseisen kiinteistön otollinen myyntihetki markkinoiden näkökulmasta.

Lue lisää... "Kannattaako lypsävä lehmä myydä?"

Ajattelun ja asenteen voima varallisuuden kasvattamisessa

Ajattelun ja asenteen voima varallisuuden kasvattamisessa

Olen viettänyt tähän mennessä kivan kesän. Käytän todella vähän alkoholia. Välillä olin jopa absolutisti, mutta otan oluen tai viinilasin silloin tällöin. Opiskelijana alkoholi kuului aina illanviettoihin. Krapula, kerran vuodessa tai joka toinen vuosi, nyt ei ketään kaada, mutta isossa kuvassa alkoholin haitat ovat kyllä yhteiskunnallisesti merkittävät. Mutta nyt itse asiaan eli oikeaan asenteeseen, jolla saa varallisuuden kasvamaan merkittävästi. Minulla idean oivaltamiseen liittyy alkoholi.

Mietin mitä mielikuvilla saakaan aikaa. Minä juon aikuisena ruualla 'kivennäisvettä' (toki kotina tehtyä porevettä eli edullista). Kun olin nuori, minulle vapautta ja rikkautta edusti punaviinilasi kivennäisveden kanssa matkoilla ravintolassa syödessä. Raha oli sen verran tiukilla esim. opiskelijana, että olisin mielelläni jättänyt kivennäisvedet tilaamatta ja jättänyt senkin rahan viiniin. Mutta jotenkin ajattelin, että kivennäisvesi kuuluu rikkauteen (koska se oli kallista ravintolassa tilattuna ja lisäksi tykkäsin siitä ja minulla ei todellakaan ollut aina varaa kivennäisveteen). Nyt saan siitä aina itselleni positiivisen tunteen, että juon punaviiniä ja porevettä, vaikka siis punaviini puuttuu. Ihan käsittämätöntä. Olenko ehdollistunut 'kivennäisveteen' itseni kuten Pavlovin koirakokeessa koira? 

Pavlovin koirakoe: 'Pavlov päätyi teoriaan koirakokeissaan, joista kuuluisimmassa soitettiin kelloa juuri ennen kuin jauhettua lihaa työnnettiin koiran suuhun. Aluksi koira ei erittänyt sylkeä ennen kuin se oli todella saanut lihaa. Kokeen edetessä koira oppi yhdistämään kellon äänen ja lihan, ja alkoi erittää sylkeä jo kuullessaan kellon äänen. Lopulta Pavlov totesi, että koira reagoi erittämällä sylkeä vaikkei ruokaa saanutkaan. Koira oli näin ollen ehdollistunut ärsykkeenä toimivaan kellon ääneen.'

Minulle pelkkä kivennäisvesi tuottaa vapauden ja rikkauden tunteen. Myönnetään, eihän tuossa ole mitään järkeä. Mutta ihan hyvä ehdollistuminen minulla. Voin samaistua myös vaikka himoshoppaajaan joka saa saman tunteen vaikka ostamalla tavaraa. Olen rikas, kun ostan kalliin laukun. No olenko sen ansiosta rikas, no en, vaan olen köyhempi. Olenko minä rikas jos juon kivennäisvettä (ilman punaviiniä), no en mutta tuo minun onnen ja vapauden tunne ei paljoa maksa.

En ehkä ennen ole ajatellut, miten mahtava voima oma ajattelu ja asenne ovat varallisuuden kartuttamisessa. Mutta jos satun ehdollistuminen 'oikein' niin kyllähän se helpottaa varallisuuden kartuttamista. Minä tulen onnellisemmaksi, kun minulla säästyy rahaa ja tililleni jää mahdollisimman paljon ylijäämää (lisäksi tulen onnettomammaksi, jos ostan jotain kallista). 

Mutta voiko tuota ajattelua opetella tai vielä parempi kysymys on voiko joku opettaa minua ajattelemaan 'oikein'? Jos on kysymys taloudenpidosta mielestäni opettamisen pitää perustua ilmaisuuteen. En tiedä miksi näin ajattelen, mutta jos mietin, että joku perii maksun, kun se opettaa 'ostokoukkuun jäänyttä tuhlaajaa' rahankäytössä on kuitenkin liian riskiä, että tuhlaaja tuhlaa vaan rahansa opettajalle, eikä itse oivalla ydintä. Toisaalta jos taloudenopetuksesta ei saa rahaa, ei kenelläkään ole taloudellisia intressejä jakaa tietoa. Täytyykö tässä vain itse oivaltaa taloudellinen käyttäytyminen?

Ainakin mielikuvilla itsestä, onnesta ja rikkaudesta on todella iso voima. Alan uskoa siihen, että jos joka päivä sanon pelikuvalleni, että 'minusta tulee rikas', se ainakin mahdollistaa minulle suuremman rikkauden. Haitaa siitä ei varmastikaan ole. Ennen olisin ajatellut, että hölynpölyä koko homma. Uskon, että jo pelkän varallisuuden kasvun kaaviokuvan seuraaminen lisää mahdollisuuksiani onnistua varallisuuden kasvattamisessa. 

Uskotko sinä asenteen voimaan? Miten nostat asennetasoa?

Lue lisää... "Ajattelun ja asenteen voima varallisuuden kasvattamisessa"

Elämän ilot ilman rahaa?

Voiko elämästä iloita ilman rahaa? Minulla on pari harrastusta, jotka ovat minulle tärkeitä. Tykkään harrastaa lenkkeilyä. Ja pidän kirjojen lukemisesta. Molemmat voivat olla ilmaisia. 

Kirjoja saa kirjastosta (toki maksan verot ja niillä kirjasto pyörii, mutta vaikka en käyttäisi kirjastoa niin maksaisin silti...). Kirjastot ovat lähes onnenlähde kaltaiselleni lukutoukalle. Sijoituskirjoja, uutuus sijoituskirjoja, kesäromaaneja, muun kuin suomenkielistä kirjallisuutta (opin paremmin kieliä)... Ja mikä parasta kaupunkini kirjastoon on helppo ehdottaa uutuuskirjoja hankintaan. Aivan luksusta koko kirjasto. Ja se on jokaisen ulottuvilla.

Lenkkely, mikä ihanan edullinen harrastus. Tämä on vitsi. Kaltaiselleni juoksijalle tulee väkisinkin jossain vaiheessa varusteiden vaihto. Olen lenkkellyt risaisella paidalla ja juoksuhousuni ovat ajalta 'ennen ajanlaskua' (tyyliin 'tekninen kuitu'- mikä se on?') No kipeytytin juoksuinnossani nilkkani pariksi viikoksi. Nilkkaani parannellessa, huomasin olevani koukussa juoksemiseen. Muut urheilumuodot ovat kyllä ihan hirveitä, ihan ajanhukkaa ja pahaa mieltä tuomassa. Mutta juoksu. Aah! Katselin terassiltani juoksevia ihmisiä. Harmitti. Koska mielestäni elämässä pärjää parhaiten oikealla asenteella. Päätin palkita itseni parhaalla juoksupuvulla mitä löydän. Jos ostan sen kaappiin niin nilkkani tajuaa, että 'nyt kuntoon' koska kroppaani (lue pääni) lähettää koko ajan asenteen tuomaa signaalia 'mahdollisesta mahtavasta juoksulenkistä'. Tein vasta päätöksen ostaa juoksuasu. En siis ostanut sitä kiireiltäni vielä tässä vaiheessa. Parantelin nilkkani vielä kolmella mummo lenkillä, jotka olivat niin hitaita, että rollaattoritkin olisivat menneet ohi. Neljäntenä päivänä pystyin juoksemaan hieman hitaammin päivällä jo 45 min ja illalla tunnin lenkin. Onnentunne oli katossa.

Sitten pääsin kauppaan. Ostin taivaallisen ihanat juoksukengät, juoksuhousut, juoksupaidan ja juoksusukkia. Näytän ihan pro juoksijalta. Lähdin heti kotona lenkille, 90 minuuttia aivan taivaallista juoksulenkkiä. Sanon, että kyllä lenkkeily on välineurheilua. Yli 300 euroa köyhempänä, mutta ajatuksen voimalla nilkkani parantaneesta olen onnellinen.

Vaikka on kuinka pihi, niin rakkaaseen harrastukseen kannattaa sijoittaa aina. (Kirjaston kirjaläjä tuossa vieressä ja aamulenkki ennen aamukahvia juostu, tuntuu kuulkaa hyvältä. Ei voita edes huippupihin kuukauden laskelman tekoa)

Lue lisää... "Elämän ilot ilman rahaa?"