tiistai 27. joulukuuta 2016

Uusi ydinkeskustan kattohuoneisto?

Näin viidettä päivää kuumeisena ja kuumetokkurassa alkaa elämä selvitä. En siis ole voinut muuta kun maata. Lukeminen on intohimoni, mutta pääkipu ja tokkuraisuus estää lukemisen. Eli tokkurassa on hyvä ajatella.

Päätin että muutan hiukan suunnitelmaa, mitä haluan. Tämä on oikeastaa radikaali käännös eli voi olla että kunhan tästä taudista tokenen, niin nauran tälle tekstille.

Haluan viettää uuden joulun. Olen aina inhonnut joulua, mutta voinhan muuttaa asennetta. Tämä rasti on helppo. Ostan kunnon ison muovikuusen ja koristeet nyt alennusmyynneistä (toivottavasti tässä suhteessa tautiin on pitkä aikainen niin hinta ainakin ehtii tippua). Minulla on aina ollut oikea kuusi, se on kyllä hankala. Budjetoin lahjoihin noin 500 - 800 euroa Selkeitä täsmää lahjoja. Ei yhtään krääsää. Ruokaan se mikä menee. Kutsun sukulaiset juhliin viikonlopuksi kotiini vaikka maaliskuussa. Ja kunnon joulupukki.

Sitten olen miettinyt, että miten haluan asua. Jos joku olisi sanonut pari vuotta sitten että haluan 'loppusijoitus paikaksi' ison, uuden ylimmän kerroksen asunnon. Sisäyhteys kellarin autohalliin. Kaikki herkut. Iso lasitettu terassi. Paras näkymä. Niin olisin nauranut. Mutta olen tullut näin sairaana laiskaksi ja todella mukavuudenhaluiseksi. Olisi ihana asunto ydinkeskustassa, missä kaikki lähellä ja todella iso asunto.

Minulla on siis nyt tosi kiva uusi omakotitalo, että hyppy on aikamoinen. Ihan heti en muutosta halua. Mutta vaikka 10 vuoteen voisin siirtyä tuohon keskusta asuntoon. Kyllä se voisi olla helppo ratkaisu. Pitääpä alkaa katsella kyseisiä asuntoja ja niiden hintoja.

* Tilaa Glorian Ruoka&Viini tästä! Lehti täynnä herkullisia reseptejä, huippukokkien luomuksia ja inspiroivia makumatkoja.
Lue lisää... "Uusi ydinkeskustan kattohuoneisto?"

sunnuntai 25. joulukuuta 2016

Sairas, mikä sairas!

Minulla oli joulua ennen perus kuume ja yskä ja jotain flunssaa, ihan perus vähän vain. Olin välissä kolme päivää terve. Ja nyt olen taas kuumeessa. Kolmatta päivää! (Minun piti saada kiva kolmen viikon joululoma)

Elämä on oikeasti kurjaa sairaana. Sitä ei tajua terveenä miten onnellisessa asemassa on. Jotkut ovat esim. pitkäaikaissairaita, ja minä möisin jo maani jos saisin kolmen päivän kuumeen alas ja entisen virran takaisin. Eihän näin ventti seis voi kukaan elää. Elämä on ihan kurjaa.

Teen kyllä uuden vuoden lupauksen, että en valita niin pienestä.

Aino mikä lämmittää on, että tietty maksujärjestelmä näyttää, että joulukuussa myyntiä tulee yli 35.000 euroa (tuo ei ole ihan varma tieto, kun en ole ihan varma laskeeko tuohon joulukuussa tapahtuva myynnin vai joulukuussa tulevat tiliytykset, mutta luku on niin kova että ihan sama, ja sairaana asia ei edes kiinnosta). No oikeasti tuokaan ei lämmitä. Haluan olla takaisin perusterve.

Lisäksi olen ollut niin maassa, että olen miettinyt että josko lähtisin ensi vuonna 4 kk ulkomaille talvella löhöilemään. Rahaakin siinä säästyisi kun Espanja olisi edullinen. Älkää kysykö, miksi valitsin Espanjan, en tiedä, kuumehöyryissä sitä vaan valitsee ajatuksen kulkuun jotain.

Että kuumetta pukkaa....
Lue lisää... "Sairas, mikä sairas!"

perjantai 16. joulukuuta 2016

Tekeekö työnteko onnelliseksi?

Olen ajatellut paljon sitä, mitä oikein elämältäni haluan. Millaista elämän pitäisi olla, että olisin maksimi onnellinen aina siinä hetkessä.

Oman asunnon helppous (tilaa, avaruutta, kaunista tilaa, toimivaa tilaa, kaikki hyvässä kunnossa) alkaa yllättäen kasvattaa sijoituksiaan. Taisin vähän kommentoida yhteen sijoitusblogiin, että 'ei asunto voi olla ykkönen säästämisessä' - tyylisesti.

Olen ollut aika paljon mökillä töiden tiimoilta. Ja tämä on kyllä korostanut oman toimivan arjen luksusta. Aina kun tulen kotiin tulen suunnattoman onnelliseksi. Kaikki toimii. On uutta. On tilaa. Ja jos joku ei toimi, niin saan sen heti soitettua kuntoon.

Olen ollut nyt siis projektissa kiinni kohta kuukauden ja vielä yksi kuukausi olisi ajallisesti pakerrettavaa. Noin puoli päiväisesti. Ennen tätä projektia satuin ostamaan sijoitusasunnon, jonka laitoin kuntoon (meni noin 2 viikkoa tai kk), eli varmaan tämä case myös osaltaan kuormittaa ajatuksiani.

Tämä on taas kyllä niin hyödyllinen kokeilu minulle, rahan perässäkö minä haluan juosta. En. Haluan juosta oman vapauden perässä. Rahani riittävät ilman tällaisia projektejakin taloudelliseen riippumattomuuteen. Miksi sitten sidon itseni kiinni 'töihin'. Eihän tässä ole mitään järkeä. Jotenkin haluan varmistaa, että saan keväällä aloitettua rakennuttamishankeen (jota olen jo kerran siirtänyt myöhempään). Mutta ehkä vastaisuudessa voi ihan hyvin odottaa vuoden pari ja rakennuttaa talot hitaammin.

Ei tämä ole sen arvoista. Vaihtoehtona minulla olisi juoda aamukahvit kiireettömästi, nauttia elämästä (juosta, syödä hyvin). Nyt en saa mitään kivaa aikaan. Energia ei vaan riitä lenkille. Ja aamusta rauhalliset aamuhetketkin ovat jääneet. Ja ruokani on ihan epäkelpoa. Olisi ihan kauheaa, jos elämäni olisi aina tällaista. Ei, ei ei!

Mietin myös, että otan tähän väliin kolmen viikon joululoman. Palkitsen itseni. Pikkuisen minun pitää hommia tehdä, mutta pääosan siirrän tulevaisuuteen eli projektiin loppuu helmikuun loppupuolella.

Toisaalta, jos ajattelisin järkevästi, voisin aina ottaa kerran vuodessa jonkun vastaavan projektin noin 3 kk ajalle (3 h per päivä) ja sitten loppu ajan vaan olisin. Mutta tämänkin tuntuu ahneelta. Miksi niin teksin?

Mutta ehkä tähän kulminoituu myös entinen arkeni, työarki. En tajua, mistä olen oikein siihen saannut motivaation. Näen jo silmissäni helmikuun jälkeisen arkeni, tämä motivoi minua suorittamaan tämän rastin nyt loppuun. Mutta jos olisin töissä, niin mitä silloin aina odottaisin. Lomaa, joka on maksimissaan kuukauden ja sitten taas loman jälkeen pakerrus jatkuu. Ei kiitos!

Kyllä taloudellinen riippumattomuus on luksusta!
Lue lisää... "Tekeekö työnteko onnelliseksi?"

lauantai 10. joulukuuta 2016

Tulojen lisääminen varallisuuden kasvattamisessa

Tulojen lisääminen 

Olen itse vastustanut tulojen lisäämistä omana varallisuuden kasvatus keinona. En ole halunnut myydä vapaa-aikaani, koska ainakin minulla varallisuus kasvaa, jos annan enemmän vapaa-aikaani varallisuuden kasvatukseen. Minulla taloudellinen riippumattomuus on juurikin vapautta olla koko ajan vapaalla (käytännössä haluan rauhalliset aamut kahvikupin kanssa ja aikaa vaan olla, lukea ja lenkeillä... Ei maksa mitään).

Päätin kuinkin nyt myydä vapaa-aikan kuukaudeksi pariksi. Päätös ei liittynyt rahan tarpeeseen, vaan haluun nyt saada varallisuuden kasvussa pyrähdys.

Aloitin projektin jo marraskuun puolella ja olen saannut jo työskentelystäni korvausta marraskuussa osan, noin 7100 euroa. Nyt joulukuussa odotan, että saan myyntiä ainakin noin 31070 euroa. Lisäksi tammikuusta on tulossa myynnin osalta hyvä. Tammikuussa myynti on nyt 7800 eurolla osaamista. Tammikuun osalta odotan vielä lisämyyntiä. Nämä ovat siis lisätuloja, normaalien 'pääomatulojen' päälle. Eli saan ehkä enemmän tuloja yli 45000 euroa parin kuukauden puolikkaan päivän tekemisestä. Toki tuosta lähtee vielä menot ja verot, mutta jos arvioisi että menoja on ihan maksimissaan 7000 euroa, niin tuosta jää silti voittoa brutto 36000 euroa. Riskiä tuohon liittyy että en saakkaa tuota myyntiä, mutta itse katson sen jo melkein varmaksi.

Alan kääntää kelkkaani ja kannatankin työn lisäämistä. Ennen olen kannattanut vain menojen vähennystä (joka toimii hyvin tiettyyn pisteeseen asti).

Lisäksi olen ihan varma, että jos olisin ollut päivätöissä, en olisi onnistunut ajattelemaan niin luovasti enkä olisi tajunnut, että voin virtauttaa kyseisen rahavirran omaan tilipussiin. Taloudellinen riippumattomuus mahdollistaa minulle kyllä paljon.
Lue lisää... "Tulojen lisääminen varallisuuden kasvattamisessa"

sunnuntai 27. marraskuuta 2016

Asunnon laiska vuokraus

Olen ennen ollut kärppänä vuokraamassa asunnon eteenpäin, kun irtisanomisilmoitus on edelliseltä vuokralaiselta tullut. Nyt yksi vuokralainen ilmoitti jo viikko sitten, että irtisanoo vuokrasopimuksen, kun perheeseen oli syntynyt kerralla useampi vauva ja asunto oli liian pieni. Asunto on ollut vaikea vuokrata, koska se on minun mielestä liian huonossa kunnossa. Aiemmin vuokra on ollut 680 euroa ja lisäksi käyttökulut. Kuten aina päätin nostaa vuokraa, koska minulla oli pelivaraa ennen kuun loppua aika paljon löytää uusi vuokralainen. Päätin laittaa ilmoitukseen, että vuokra on 720 euroa kuukaudessa. Vaikka minulla lukee ilmoituksessa, että luottotiedot tulee olla kunnossa, sain monia luottotiedottomien perheiden yhteydenottoja. Kyseessä on perheasunto, hyvin lapsiystävällisellä alueella. Lisäksi sallin nykyään asunnossa eläimiä. Muuten en saa asuntoa vuokrattua asiallisille vuokralaisille.

Luottotiedot kunnossa olevia kandidaatteja oli vähän ja osalla oli todella isokokoisia koiria ja kokonaisia koiralaumoja (kaksi isokokoista koiraa ja kissa, kiitos ei). Eli tilanne alkoi olla sama kuin ennen. Luottotiedottomien, jotka itse ehdottavat maksavansa kahden kuukauden vakuuden (normaalisti 1 kk vuokravakuus), ilmoituksia kyllä tulee. Lisäksi ilmoitetaan, että kaupunki antaa maksusitoumuksen. Ei kiitos, jos luottotietoisia löytyy.

Onneksi löytyi yksi perhe, jolla oli luottotiedot kunnossa ja pieni koira. He jäivät miettimään näytön jälkeen.

Näytön jälkeen tuli yksi ylimääräinen kiinnostunut perhe jossa luottotiedot kunnossa. No olisin toki voinnut järjestää näytön (oikeasti nykyinen vuokralainen oli niin kiltti että 10 e vuokranalennuksella sanoi että voi näyttää asuntoa). Laiskana laitoin kuitenkin tuolle ehkä kiinnostuneelle perheelle (joka oli jo ollut näytössä) viestin, että jos ottavat saavat asunnon 690 e kk. Ihanaksi yllätykseksi he sanoivat, että ottavat asunnon. 

Sitten vaan täytin valmiin vuokrasopimusluonnoksen. Lähetin vuokralaiselle kuvana. Vuokralainen sanoi, että asia ok. Ajoin vuokralaisen oven eteen ja hain nimikirjoituksen (toki tarkistin luottotiedot netistä ja katsoin henkkarit vuokraajalta).

Nappiin meni.
Lue lisää... "Asunnon laiska vuokraus"

torstai 24. marraskuuta 2016

Voiko taloudellisesti riippumaton olla työstressissä?

Voiko taloudellisesti riippumattomalla olla työstressi?

Olen luonteeltani aika ahne. Haluan aina vaan lisää ja haluan tehostaa aina kaikkea. Minulla ei olisi tarvetta myydä osaamistani yritykseni kautta yhtään. Voisin käyttää yritystäni vaan sijoitusluonteisesti. Olen kuntekin valinnut, että hiukan haluan tehdä töitä. Ihan omaksi huviksi. Mutta mikä on hiukan.

Olen nyt ollut niin ahne että möin seuraavan (seuraavat) kuukaudet työlle. Teen noin puolikasta päivää yritykseni kautta. Minulla on ollut mottona, että teen noin 1-2 h per arkipäivä hommia. Nyt tuo aika ei riitä. Lisäksi osa ajasta on oltava tiettyyn aikaa tietyssä paikassa eli minulle tuli säännöllisiä palavereja.

Toisaalta laskin, että minulla on varaa myydä vapaa-aikaani tuo 3-4 h per päivä, koska koen että korvaus on kohdillaan. Odotan että saan noin puolikkaan vuoden tuoton nyt kuukaudessa parissa (tai ehkä 8 kk tuoton). Ja koska olen luonteeltani ahne, mutta nykyään jo hiukka laiska. Laskin, että tämä diili kannattaa ottaa hoidettavaksi. Toki tuo ei poista peruskuukauden tuottoja, eli nyt saan vaan enemmän tuottoa.

Nyt sitten mietin, että kannattaako taloudellisesti riippumattoman olla niin tyhmä, että saattaa olla kohta jonkun tovin työstressissä? Alanko nyt elää 'sitkun elämää', jossa toivon että aika olisi mennyt pari kuukautta eteenpäin? Toisaalta vielä olen vaiheessa että 'rahakuvat' vilkkuvat silmissä eli koen tämän diilin todella hyvänä. Mutta kuukauden, parin päästä uskon, että ajattelen kaiholla juuri silloin alkavaa vapaata aikaa. Ja saattaapa olla, että silloin tuntuu ihan luksuksesta olla taloudellisesti riippumaton.

Lue lisää... "Voiko taloudellisesti riippumaton olla työstressissä?"

lauantai 19. marraskuuta 2016

Mikä tekee minut onnelliseksi?

Mikä tekee minut onnelliseksi? Entä sinut?

Onnellisuus on hyvin henkilökohtainen asia ja siinä on kyse paljolti asenteesta. Itse uskon, että pelkällä asenteella voi tehdä hyvin paljon, että omasta elämästä tulee onnellisempi. Saman asian voi nähdä positiivisena tai negatiivisena. Tiedätkö sinä ihmisiä, joilla on harmaat lasit päässä ja kaikki näyttää negatiiviselta, jopa selvästi positiiviset asiat. Itse jopa välttelen negatiivisia ihmisiä, negatiivisuus tarttuu. 

Minut tekee onnelliseksi.

1. Hymy

Hymy pelastaa pahassakin paikassa. Jos olen jostain täysin eri mieltä, voin silti hymyillä.

2. Kauniit ja ystävälliset sanat

Olin joskus ostanut suomalaiseen makuun aika värikkään vaatteen suomalaiselta valmistajalta. Minä tulin siitä onnelliseksi kun se oli minun päällä (tulen vieläkin onnelliseksi). Olin ruokakaupassa, miettimättä sen kummemmin miltä näytin tai mitä tein. Pakkasin kassalla tavaroitani ja huomasin että kassajonossa 50 v. nainen katsoi koko ajan. Vähän ihmettelin, mutta ajattelin että takanani on joku hänen tuttu. Lopulta otin jo ostoskassia käteen ja yllättäen nainen oli tullut erikseen kassajonon läpi ja kertoi minulle että minulla on 'ihana vaate'. Häkellyin täysin ja mietin että mitäkähän lumput minulla on päällä (en siis kauheasti mieti mitä päälleni laitan). Onneksi tajusin sentään kiittää. Ihan vaan vieraan ystävälliset sanat saivat minut monena päivänä onnelliseksi. 

Eilen olin ostoskeskuksessa ja odotin käytävällä Soneran asiakaspalvelu vuoroani. Vanha pappa tuli kysymään kelloa. Kerroin kellon ajan ja pappa kiitti ja kaivoi Marianne karkin taskustaan ja hymyili. Jälkikäteen harmittelin, että miksi olin niin kiinni vuoronumerolapussa, olisin ihan hyvin voinnut pyytää papan kahville. Ei häntä kellonaika kiinnostanut. Hän halusi vaan jutella. Itse haluan olla juuri Marianne-karkki tarjoilija vanhus.

Olen lisännyt kauppaostoksiin ja muihin kohtaamisiin tarkoituksella todella ystävälliset sanat. Yleensä ihmiset voivat olla tosi tylyjäkin asiakaskontaktissa, vaikka tarvetta ei ole. Tulen itsekin hyvälle tuulelle, kun olen muille ystävällinen.
Lue lisää... "Mikä tekee minut onnelliseksi?"

keskiviikko 16. marraskuuta 2016

Yksiön osto ohi sijoitussuunnitelman

Ostin viikko-pari sitten yksiön. Sijoitussuunnitelma ei todellakaan sisältänyt vanhan, kaukana keskustasta olevan yksiön ostoa. Mutta! Tämä oli vaan niin kiva ja mahtavat maisemat. Joten sivuutin suunnitelman ja päätin että saan tämän ostoksen. Ja kun halvalla sain. Muuten ydinmottoni on ollut asuntosijoittamisen ykkösmantra 'sijainti, sijainti ja sijainti'. Mutta tämä poikkeus vahvistaa säännön. 

Nyt aikani on mennyt sen asunnon laittoon. Asunto alkaa olla kunnossa. Huh! Huh! Olen tullut sekä hitaaksi että laiskaksi. Ennen en olisi edes miettinyt että tuossa on hommaa. Nyt laskin tunteja. Ja sain kyllä aikaa palamaan. Mutta kiva siitä asunnosta tuli.

Joitain mutkia tuli matkaan. Edellisen omistajan mukaan saunan kiuas oli kunnossa, mutta ei se kiuas kyllä lämmennyt yhtään. Ostin uuden kiukaan. Lisäksi asunto oli todella siivottomassa kunnossa. Tämän toki tiedoston jo ostaessa. Pesuhuoneen liukuseiniä ei varma oltu pesty ikinä. En kyllä niistä ihan kaikkea kalkkia saannut irti, mutta aika hyvä niistä tuli. Kokeilin neljää ainetta, mutta ihmesieni oli silti paras. Uunipelleistä sain kaksi hinkattua asialliseksi, yksi meni roskiin. Uuniritilästä tuli kuin uusi. Ja uuni on nyt kuin uusi. Ja positiivisena plussana oli integroitu astianpesukone. Kävin katsomassa asunnon kiireellä ja koko kone jäi silloin huomaamatta. Katsellessani keittiönkaappeja auki, uunituoreet avaimet kädessä, alakaappi olikin astianpesukone.

Yksi led valo on vielä pimeänä. Ja kaupan mukana tullut sähkögrilli puhdistamatta. Muuten on nyt valmis.

Päätin vuokrata asunnon kalustettuna ja suuntasin peräkärryllä Ikeaan. Vaikka tämä ei ole maksettu mainos, niin siellä kyllä toimii kaikki. Sain kalusteet edullisesti, JA KAIKKI MUKAAN. Piipahdin ennen reissua toisessakin huonekalukaupassa, niin sohvaa olisi pitänyt odottaa kolme viikkoa. Toki jonkun kalliimman olisin ehkä saanut nopeammin. Aika on rahaa. Yksi ajo Ikeaan ja kaikki tuotteet kärryyn, kaikki tuotteet asuntoon, VALMIS! Ja ennen olisin napissut Ikean tuotteiden kokoamisesta. Kyllä ne on tosi näppäriä koota.

Yksi vuokrauspätkä jo firmalle sovittu vähän ajan päästä ja siitä rahat tilillä.

Kyllä tuli hyvä. Eli kaikki hyvin toistaiseksi. 
Lue lisää... "Yksiön osto ohi sijoitussuunnitelman"

sunnuntai 13. marraskuuta 2016

Rahan ruhtinaat

Rahan ruhtinaat - matka pankkiirien suljettuun maailmaan, Joris Luyendijk, Atena kustannus Oy, 2016.  Kirja oli hyvä. Mukaansa tempaava. Ehdottomasti lukemisen arvoinen. Kirja oli oikeasti liian jännä minulle. Inhoan jännityskirjoja, kun niistä tulee vaan jotenkin jännittynyt olo. Haluan mielummin rauhallisen lukukokemuksen, jossa löhöilemaaään sohvalla, juon kahvia ja luen rentona. Nautin. Tällaista kirjaa en ole ikinä ennen lukenut. Raha kiehtoo minua, joten aihealue oli mielenkiintoinen. Jotenkin vertaisin lukukokemusta dekkareihin, vaikka kyseessä oli siis rahamaailmasta kertova kirja. Itse en uskalla lukea dekkareita, koska minulle tulee niistä vain huono mieli ja uppoudun niihin vissiin liian syvälle. Olen oppinut tuntemaan itseni sen verran hyvin, että vapaa-ajan (lue! kaiken ajan) haluan käyttää niin, että minulla on iloinen ja ihana olo. Jännitys, luettuna tai liikkuvana kuvana, eivät lisää onnellisuuttani. Kirja ei oikesti olen dekkaria lähelläkään, minä lukijana olen vaan niin nössö.

Kirja on ehkä kauhutarina, millaista voi olla vaikkapa investointipankkiiri. Olisin voinnut kuvitella, että olisin valinnut esim kaupallisen koulutuksen ja kunnianhimoisena kilpailijana (nuoruudessa, en enää) olisin voinut haluta kansainvälisen uran investointipankissa. Onneksi en valinnut näin. 

Kirja oli todella hyvin käännetty. Suomentaja Mari Janatuinen oli tehnyt hyvää työtä. Minusta on kunnianhimoista suomentajalta saada kirja suomennettua ja käyttää samalla englanninkielistä pankki slangi sanastoa. Tuo oli ihan kirjan helmi. Koko pankkimaailma alkoivat avautua juuri tuota kautta.

Jos olet rauhallisuudesta nauttiva, niin lue tämä kirja vain hypellen. Jos tykkäät dekkareista ja rahasta, haluat verenpaineen korkealle, niin suosittelen.  Suosittelen, vaikka rakastamani aihepiiri oli minulle aivan liian kova ja jotenkin jopa ahdistava.
Lue lisää... "Rahan ruhtinaat"

sunnuntai 30. lokakuuta 2016

Tuplaa tuottosi

Lukaisin läpi Mika Hyttisen 'Luovu ajoittamisesta - tuplaa tuottosi' - kirjan. Talentum Pro, Helsinki 2016. Kirja oli osakesijoittamisesta kiinnostuneelle ihmiselle ihan hyvä. Mitään ihmeitä kirjassa ei ollut. Oikotietä rikkauksiin ei löytynyt, kuten ei voi löytyäkkään. Sanoma oli simppeli: tee asiat toisin kuin muut tekevät, näin pääset mahdollisesti korkeampiin tuottoihin.

Kirjassa oli ehkä liikaakin toitotettu, että 'hajauttaminen ei voi olla sijoituskriteeri' ja että ainoa oikea sijoituskriteeri voi olla yrityksen arvon oikea analyysi. Kun yrityksen arvo on ostohetkellä oikein, niin siinä ei voi kuin onnistua. Toisaalta, miten osaat arvottaa yrityksen. Sehän se vaikeus onkin. Arvo ei voi olla yrityksen mennyt arvo vaan tulevaisuuden arvo. Hiukan kirja kiersi kehää. Älä tee näin vaan tee mielummin näin. Ja sitten seuraavassa tuokin kohta todetaan huonoksi. Mutta eihän sijoittamista voi neuvoa, muuta kuin että älä ole tyhmä ja maksa sijoituspalveluista liikaa ('Kalenterivuonna 2014 rahaston arvo nousi 3,9 prosenttia ja vertailuindeksin 10,6 prosenttia. Tästä huolimatta rahastoyhtiölle maksettiin tuottosidonnaita palkkiota 0,43 prosenttia.')

Varsin mielenkiintoinen kohta oli 'yksinkertainen arvostusmalli', jossa oletustuotoksi oli laskettu 7,1 prosentin vuosituotto. Tuolla tahdilla pääoma tuottaa kymmenessä vuodessa 100% (siksi yksinkertaistettu). Arvostumalli on yksinkertaistettuna että jos vuosituotto on yli tuon niin arvostus voi olla liian korkea eli hinta on liikaa. Mutta arvostusmallin vaikeus on löytää oikea aloitusajankohta. Mutta ihan ajattelemisen arvoinen yksinkertaistus.

Simppeli kirja ja suosittelen jokaiselle. Uutuutta kirja ei sisällä, mutta aina kannattaa laajentaa ajattelukulmaa ja kenties lukija voi löytää omaan sijoittamiseensa uusia näkökantoja. Suosittelen.
Lue lisää... "Tuplaa tuottosi"