Olen ollut jo jonkun vuoden taloudellisesti riippumaton. Työelämän jätin irtisanomalla vakituisen työsuhteeni noin viisi vuotta sitten. Yrityksen perustin samoihin aikoihin. Minulla oli jo jonkun verran vuokra-asuntoja, että uskalsin alkaa elää vain niiden tuotoilla. Yrityksen tarkoitus oli olla harrastus. Minua on aina kiinnostanut kirjanpito ja toki yrittäjyys siinä sivussa.
Haaveilin silloin taloudellisesti riippumattoman elämästä. Haaveilin huolettomista aamuista. Aamukahvista kotona. Lenkeistä. Lukemisesta. Öllöttelystä. Toki tämä kaikki perus elämän lisänä.
Tänään heräsin ihan väsyneenä (eilinen juoksulenkki juili jostain syystä selässä). Mutta kun muistin kiireettömyyden, niin kyllä helpotti. Keitin kahvit. Soittelin rakennustyömaan etenemisestä pari puhelua (suunnitelmien aikataulu sekä vesi- ja viemäriliittymästä). Sitten leivoin pullaa. Ja tein kalakeiton ruuaksi. Helppo elämä.
Toisaalta elämäntilanteeni myös ihanasti laiskistaa. En tee enää turhia töitä. Esim tänään ainoa tehtävä olisi ollut yhden vuokra-asunnon näyttö, mutta näyttää siltä että selviän pelkällä avaimen annolla (luottotiedot omaava urheilijanuorukainen tekee omatoimikatselmuksen asuntoon, hakee pyörällä avaimen iltapäivälenkillään ja palauttaa sen kun on katsonut asunnon).
Näin jälkikäteen mietittynä en kyllä vieläkään tajua, että miten minä olen saavuttanut tämän tason. Miten minulla voi olla varaa rakennuttaa paritalo sijoitusasunnoiksi? Ennen kävin töissä, että saan rakennutettua itselleni talon ja jatkoin työntekoa, että voin ylläpitää taloa. Nyt raha tekee minulle töitä, voin rakennuttaa pääomalla paritalon ja tämä pääoma alkaa tuottamaan vuokratuottoa kohta minulle. Yhtälö on mahtava. Suosittelen.
*Lue lisää ja aloita lapselle säästäminen
Kuulostaa niin inspiroivalta! Tuohon mäkin tähtään! Tosin menee vielä hetki, kun maaliviiva siintää jossain 23 vuoden päässä.
VastaaPoistaNimim. 55-vuotiaana eläkkeelle.
Tai ei elääkkeelle, koska eihän silloin tosiaan ole kenenkään elätettävänä vaan vapaalle, koska on taloudellisesti riippumaton!
Nyt vaan kulutushanat kiinni ja säästöt sijoituksiin tuottamaan. Mitä enempi saat säästöön sitä nopeammin on mahdollsuus jäädä työelämästä oman pääoman tuotolla elämään.
PoistaHarrastuksesi vievät varmaan kumminkin aikaa mukavasti, koska tuollaiset päivät käyvät tylsäksi aika nopeasti, vaikka itsekkin nautin niistä aina välillä. Opiskelijana niistä on kokemusta, koska teen kaiken tarvittavan aina tehokkaasti, että pääsen sitten taas laiskottelemaan. Mietin kumminkin välillä olenko oikeasti laiska vai vain tehokas ja nautin laiskottelusta, koska täysin laiskana tuskin olisin itseäni näin pitkälle vienyt opinnoissa jne.
VastaaPoistaItse myös käännyn tuohon, että olen tehokas. Täysin laiskana en olisi varmaan itseäni myöskään tähän pisteeseen saanut. Mutta vaan oleminenkin on kyllä luksusta, ei mitenkään tylsää. Ajattelen jopa että työssä käynti on tylsempää kuin ihana öllöttely. Ainakin minusta.
PoistaRespect! Mäkin haluan!
VastaaPoistaKuulostaa kyllä aika kivalta! Kaukana mun tilanteesta, ja oma tavoitteeni on olla myös taloudellisesti riippumaton, mutta tuntuu että sinne on ikuisuus.
VastaaPoistaMinä pääsin tähän ratkaisuun nopeammin kun vaihdoin ensin pääkaupunkiseudun edullisempaan asumiskuntaan. Muutin. Vaihdoin työpaikkaa. Möin omakotitalon pääkaupunkiseudulta. Ostin edullisen rivitalon (on vieläkin minulla sijoitusasunto nro 1). Kaikki halpeni ja helpottui. Asuminen, liikkuminen, eläminen. Sain asumisratkaisuilla vapaata pääomaa sijoittamiseen. Siitä se lähti.
PoistaOi miten ihanan kuuloista! Ajatus herätyskellottomasta elämästä kutkuttaa ihanasti. Tai edes se, että kellon ei tarvitsisi soida joka aamu kello 5:30.
VastaaPoistaKysymys! Jos haluan siirtää (lunastaa) varani rahastoista (OP) arvo-osuustililleni Nordnetiin, meneekö tässä välissä minulta jotain veroa? Tai tulevatko ne maksettavaksi mätkyinä? Kyseessä ei ole valtava summa mutta en löytänyt tietoa tästä. Linkkivinkki sopii myös!
Kyllä ois mukavaa tuollainen elämä. Vielä kun on vierestä saanut katsella moista riippumattomuutta niin kadehdituttaahan tuo.
VastaaPoistaNoh, nyt pitää jatkaa taas työntekemistä.
Täällä puhuu taloudellisesti yhteiskunnasta riippuvainen yksilö. Työelämä on kaukainen utopia, vaikka maisterin paperit taskussa. Kukapa meistä ei haaveilisi taloudellisesta riippumattomuudesta elämässä. Toisille haaveet toteutuu, toiset saavat maistaa karvasta ja katkeraa. Mutta on työttömän arjessa vähän samoja piirteitä kuin taloudellisesta riippumattomuudesta elämässä: Eli aamu alkaa kahvitellen kotona, siinä puoliltapäivin. Kahvin jälkeen lenkkeilen kirjastoon. Lehdet luen kirjastosta. Kirjastosta pyöräilen takas kotiin pelaamaan pleikkaria. Illalla valvon pitkään.
VastaaPoistaKyllä yhteiskunta omista huolen pitää. Siis omista ja vieraistakin. Ja hyvä niin.
Mitä olet yrittänyt tehdä päästäksesi haaveeseen päin? Minä olen esim. lukenut aivan mahtavaa ja inspiroivaa blogia
Poistahttp://mihinrahakuluu.blogspot.fi
Oletko sattunut seuraamaan tuota blogia?