Olen ennen ollut kärppänä vuokraamassa asunnon eteenpäin, kun irtisanomisilmoitus on edelliseltä vuokralaiselta tullut. Nyt yksi vuokralainen ilmoitti jo viikko sitten, että irtisanoo vuokrasopimuksen, kun perheeseen oli syntynyt kerralla useampi vauva ja asunto oli liian pieni. Asunto on ollut vaikea vuokrata, koska se on minun mielestä liian huonossa kunnossa. Aiemmin vuokra on ollut 680 euroa ja lisäksi käyttökulut. Kuten aina päätin nostaa vuokraa, koska minulla oli pelivaraa ennen kuun loppua aika paljon löytää uusi vuokralainen. Päätin laittaa ilmoitukseen, että vuokra on 720 euroa kuukaudessa. Vaikka minulla lukee ilmoituksessa, että luottotiedot tulee olla kunnossa, sain monia luottotiedottomien perheiden yhteydenottoja. Kyseessä on perheasunto, hyvin lapsiystävällisellä alueella. Lisäksi sallin nykyään asunnossa eläimiä. Muuten en saa asuntoa vuokrattua asiallisille vuokralaisille.
Luottotiedot kunnossa olevia kandidaatteja oli vähän ja osalla oli todella isokokoisia koiria ja kokonaisia koiralaumoja (kaksi isokokoista koiraa ja kissa, kiitos ei). Eli tilanne alkoi olla sama kuin ennen. Luottotiedottomien, jotka itse ehdottavat maksavansa kahden kuukauden vakuuden (normaalisti 1 kk vuokravakuus), ilmoituksia kyllä tulee. Lisäksi ilmoitetaan, että kaupunki antaa maksusitoumuksen. Ei kiitos, jos luottotietoisia löytyy.
Onneksi löytyi yksi perhe, jolla oli luottotiedot kunnossa ja pieni koira. He jäivät miettimään näytön jälkeen.
Näytön jälkeen tuli yksi ylimääräinen kiinnostunut perhe jossa luottotiedot kunnossa. No olisin toki voinnut järjestää näytön (oikeasti nykyinen vuokralainen oli niin kiltti että 10 e vuokranalennuksella sanoi että voi näyttää asuntoa). Laiskana laitoin kuitenkin tuolle ehkä kiinnostuneelle perheelle (joka oli jo ollut näytössä) viestin, että jos ottavat saavat asunnon 690 e kk. Ihanaksi yllätykseksi he sanoivat, että ottavat asunnon.
Sitten vaan täytin valmiin vuokrasopimusluonnoksen. Lähetin vuokralaiselle kuvana. Vuokralainen sanoi, että asia ok. Ajoin vuokralaisen oven eteen ja hain nimikirjoituksen (toki tarkistin luottotiedot netistä ja katsoin henkkarit vuokraajalta).
Nappiin meni.
sunnuntai 27. marraskuuta 2016
torstai 24. marraskuuta 2016
Voiko taloudellisesti riippumaton olla työstressissä?
Voiko taloudellisesti riippumattomalla olla työstressi?
Olen luonteeltani aika ahne. Haluan aina vaan lisää ja haluan tehostaa aina kaikkea. Minulla ei olisi tarvetta myydä osaamistani yritykseni kautta yhtään. Voisin käyttää yritystäni vaan sijoitusluonteisesti. Olen kuntekin valinnut, että hiukan haluan tehdä töitä. Ihan omaksi huviksi. Mutta mikä on hiukan.
Olen nyt ollut niin ahne että möin seuraavan (seuraavat) kuukaudet työlle. Teen noin puolikasta päivää yritykseni kautta. Minulla on ollut mottona, että teen noin 1-2 h per arkipäivä hommia. Nyt tuo aika ei riitä. Lisäksi osa ajasta on oltava tiettyyn aikaa tietyssä paikassa eli minulle tuli säännöllisiä palavereja.
Toisaalta laskin, että minulla on varaa myydä vapaa-aikaani tuo 3-4 h per päivä, koska koen että korvaus on kohdillaan. Odotan että saan noin puolikkaan vuoden tuoton nyt kuukaudessa parissa (tai ehkä 8 kk tuoton). Ja koska olen luonteeltani ahne, mutta nykyään jo hiukka laiska. Laskin, että tämä diili kannattaa ottaa hoidettavaksi. Toki tuo ei poista peruskuukauden tuottoja, eli nyt saan vaan enemmän tuottoa.
Nyt sitten mietin, että kannattaako taloudellisesti riippumattoman olla niin tyhmä, että saattaa olla kohta jonkun tovin työstressissä? Alanko nyt elää 'sitkun elämää', jossa toivon että aika olisi mennyt pari kuukautta eteenpäin? Toisaalta vielä olen vaiheessa että 'rahakuvat' vilkkuvat silmissä eli koen tämän diilin todella hyvänä. Mutta kuukauden, parin päästä uskon, että ajattelen kaiholla juuri silloin alkavaa vapaata aikaa. Ja saattaapa olla, että silloin tuntuu ihan luksuksesta olla taloudellisesti riippumaton.
Olen luonteeltani aika ahne. Haluan aina vaan lisää ja haluan tehostaa aina kaikkea. Minulla ei olisi tarvetta myydä osaamistani yritykseni kautta yhtään. Voisin käyttää yritystäni vaan sijoitusluonteisesti. Olen kuntekin valinnut, että hiukan haluan tehdä töitä. Ihan omaksi huviksi. Mutta mikä on hiukan.
Olen nyt ollut niin ahne että möin seuraavan (seuraavat) kuukaudet työlle. Teen noin puolikasta päivää yritykseni kautta. Minulla on ollut mottona, että teen noin 1-2 h per arkipäivä hommia. Nyt tuo aika ei riitä. Lisäksi osa ajasta on oltava tiettyyn aikaa tietyssä paikassa eli minulle tuli säännöllisiä palavereja.
Toisaalta laskin, että minulla on varaa myydä vapaa-aikaani tuo 3-4 h per päivä, koska koen että korvaus on kohdillaan. Odotan että saan noin puolikkaan vuoden tuoton nyt kuukaudessa parissa (tai ehkä 8 kk tuoton). Ja koska olen luonteeltani ahne, mutta nykyään jo hiukka laiska. Laskin, että tämä diili kannattaa ottaa hoidettavaksi. Toki tuo ei poista peruskuukauden tuottoja, eli nyt saan vaan enemmän tuottoa.
Nyt sitten mietin, että kannattaako taloudellisesti riippumattoman olla niin tyhmä, että saattaa olla kohta jonkun tovin työstressissä? Alanko nyt elää 'sitkun elämää', jossa toivon että aika olisi mennyt pari kuukautta eteenpäin? Toisaalta vielä olen vaiheessa että 'rahakuvat' vilkkuvat silmissä eli koen tämän diilin todella hyvänä. Mutta kuukauden, parin päästä uskon, että ajattelen kaiholla juuri silloin alkavaa vapaata aikaa. Ja saattaapa olla, että silloin tuntuu ihan luksuksesta olla taloudellisesti riippumaton.
lauantai 19. marraskuuta 2016
Mikä tekee minut onnelliseksi?
Mikä tekee minut onnelliseksi? Entä sinut?
Onnellisuus on hyvin henkilökohtainen asia ja siinä on kyse paljolti asenteesta. Itse uskon, että pelkällä asenteella voi tehdä hyvin paljon, että omasta elämästä tulee onnellisempi. Saman asian voi nähdä positiivisena tai negatiivisena. Tiedätkö sinä ihmisiä, joilla on harmaat lasit päässä ja kaikki näyttää negatiiviselta, jopa selvästi positiiviset asiat. Itse jopa välttelen negatiivisia ihmisiä, negatiivisuus tarttuu.
Minut tekee onnelliseksi.
1. Hymy
Hymy pelastaa pahassakin paikassa. Jos olen jostain täysin eri mieltä, voin silti hymyillä.
2. Kauniit ja ystävälliset sanat
Olin joskus ostanut suomalaiseen makuun aika värikkään vaatteen suomalaiselta valmistajalta. Minä tulin siitä onnelliseksi kun se oli minun päällä (tulen vieläkin onnelliseksi). Olin ruokakaupassa, miettimättä sen kummemmin miltä näytin tai mitä tein. Pakkasin kassalla tavaroitani ja huomasin että kassajonossa 50 v. nainen katsoi koko ajan. Vähän ihmettelin, mutta ajattelin että takanani on joku hänen tuttu. Lopulta otin jo ostoskassia käteen ja yllättäen nainen oli tullut erikseen kassajonon läpi ja kertoi minulle että minulla on 'ihana vaate'. Häkellyin täysin ja mietin että mitäkähän lumput minulla on päällä (en siis kauheasti mieti mitä päälleni laitan). Onneksi tajusin sentään kiittää. Ihan vaan vieraan ystävälliset sanat saivat minut monena päivänä onnelliseksi.
Eilen olin ostoskeskuksessa ja odotin käytävällä Soneran asiakaspalvelu vuoroani. Vanha pappa tuli kysymään kelloa. Kerroin kellon ajan ja pappa kiitti ja kaivoi Marianne karkin taskustaan ja hymyili. Jälkikäteen harmittelin, että miksi olin niin kiinni vuoronumerolapussa, olisin ihan hyvin voinnut pyytää papan kahville. Ei häntä kellonaika kiinnostanut. Hän halusi vaan jutella. Itse haluan olla juuri Marianne-karkki tarjoilija vanhus.
Olen lisännyt kauppaostoksiin ja muihin kohtaamisiin tarkoituksella todella ystävälliset sanat. Yleensä ihmiset voivat olla tosi tylyjäkin asiakaskontaktissa, vaikka tarvetta ei ole. Tulen itsekin hyvälle tuulelle, kun olen muille ystävällinen.
Onnellisuus on hyvin henkilökohtainen asia ja siinä on kyse paljolti asenteesta. Itse uskon, että pelkällä asenteella voi tehdä hyvin paljon, että omasta elämästä tulee onnellisempi. Saman asian voi nähdä positiivisena tai negatiivisena. Tiedätkö sinä ihmisiä, joilla on harmaat lasit päässä ja kaikki näyttää negatiiviselta, jopa selvästi positiiviset asiat. Itse jopa välttelen negatiivisia ihmisiä, negatiivisuus tarttuu.
Minut tekee onnelliseksi.
1. Hymy
Hymy pelastaa pahassakin paikassa. Jos olen jostain täysin eri mieltä, voin silti hymyillä.
2. Kauniit ja ystävälliset sanat
Olin joskus ostanut suomalaiseen makuun aika värikkään vaatteen suomalaiselta valmistajalta. Minä tulin siitä onnelliseksi kun se oli minun päällä (tulen vieläkin onnelliseksi). Olin ruokakaupassa, miettimättä sen kummemmin miltä näytin tai mitä tein. Pakkasin kassalla tavaroitani ja huomasin että kassajonossa 50 v. nainen katsoi koko ajan. Vähän ihmettelin, mutta ajattelin että takanani on joku hänen tuttu. Lopulta otin jo ostoskassia käteen ja yllättäen nainen oli tullut erikseen kassajonon läpi ja kertoi minulle että minulla on 'ihana vaate'. Häkellyin täysin ja mietin että mitäkähän lumput minulla on päällä (en siis kauheasti mieti mitä päälleni laitan). Onneksi tajusin sentään kiittää. Ihan vaan vieraan ystävälliset sanat saivat minut monena päivänä onnelliseksi.
Eilen olin ostoskeskuksessa ja odotin käytävällä Soneran asiakaspalvelu vuoroani. Vanha pappa tuli kysymään kelloa. Kerroin kellon ajan ja pappa kiitti ja kaivoi Marianne karkin taskustaan ja hymyili. Jälkikäteen harmittelin, että miksi olin niin kiinni vuoronumerolapussa, olisin ihan hyvin voinnut pyytää papan kahville. Ei häntä kellonaika kiinnostanut. Hän halusi vaan jutella. Itse haluan olla juuri Marianne-karkki tarjoilija vanhus.
Olen lisännyt kauppaostoksiin ja muihin kohtaamisiin tarkoituksella todella ystävälliset sanat. Yleensä ihmiset voivat olla tosi tylyjäkin asiakaskontaktissa, vaikka tarvetta ei ole. Tulen itsekin hyvälle tuulelle, kun olen muille ystävällinen.
keskiviikko 16. marraskuuta 2016
Yksiön osto ohi sijoitussuunnitelman
Ostin viikko-pari sitten yksiön. Sijoitussuunnitelma ei todellakaan sisältänyt vanhan, kaukana keskustasta olevan yksiön ostoa. Mutta! Tämä oli vaan niin kiva ja mahtavat maisemat. Joten sivuutin suunnitelman ja päätin että saan tämän ostoksen. Ja kun halvalla sain. Muuten ydinmottoni on ollut asuntosijoittamisen ykkösmantra 'sijainti, sijainti ja sijainti'. Mutta tämä poikkeus vahvistaa säännön.
Nyt aikani on mennyt sen asunnon laittoon. Asunto alkaa olla kunnossa. Huh! Huh! Olen tullut sekä hitaaksi että laiskaksi. Ennen en olisi edes miettinyt että tuossa on hommaa. Nyt laskin tunteja. Ja sain kyllä aikaa palamaan. Mutta kiva siitä asunnosta tuli.
Joitain mutkia tuli matkaan. Edellisen omistajan mukaan saunan kiuas oli kunnossa, mutta ei se kiuas kyllä lämmennyt yhtään. Ostin uuden kiukaan. Lisäksi asunto oli todella siivottomassa kunnossa. Tämän toki tiedoston jo ostaessa. Pesuhuoneen liukuseiniä ei varma oltu pesty ikinä. En kyllä niistä ihan kaikkea kalkkia saannut irti, mutta aika hyvä niistä tuli. Kokeilin neljää ainetta, mutta ihmesieni oli silti paras. Uunipelleistä sain kaksi hinkattua asialliseksi, yksi meni roskiin. Uuniritilästä tuli kuin uusi. Ja uuni on nyt kuin uusi. Ja positiivisena plussana oli integroitu astianpesukone. Kävin katsomassa asunnon kiireellä ja koko kone jäi silloin huomaamatta. Katsellessani keittiönkaappeja auki, uunituoreet avaimet kädessä, alakaappi olikin astianpesukone.
Yksi led valo on vielä pimeänä. Ja kaupan mukana tullut sähkögrilli puhdistamatta. Muuten on nyt valmis.
Päätin vuokrata asunnon kalustettuna ja suuntasin peräkärryllä Ikeaan. Vaikka tämä ei ole maksettu mainos, niin siellä kyllä toimii kaikki. Sain kalusteet edullisesti, JA KAIKKI MUKAAN. Piipahdin ennen reissua toisessakin huonekalukaupassa, niin sohvaa olisi pitänyt odottaa kolme viikkoa. Toki jonkun kalliimman olisin ehkä saanut nopeammin. Aika on rahaa. Yksi ajo Ikeaan ja kaikki tuotteet kärryyn, kaikki tuotteet asuntoon, VALMIS! Ja ennen olisin napissut Ikean tuotteiden kokoamisesta. Kyllä ne on tosi näppäriä koota.
Yksi vuokrauspätkä jo firmalle sovittu vähän ajan päästä ja siitä rahat tilillä.
Kyllä tuli hyvä. Eli kaikki hyvin toistaiseksi.
Nyt aikani on mennyt sen asunnon laittoon. Asunto alkaa olla kunnossa. Huh! Huh! Olen tullut sekä hitaaksi että laiskaksi. Ennen en olisi edes miettinyt että tuossa on hommaa. Nyt laskin tunteja. Ja sain kyllä aikaa palamaan. Mutta kiva siitä asunnosta tuli.
Joitain mutkia tuli matkaan. Edellisen omistajan mukaan saunan kiuas oli kunnossa, mutta ei se kiuas kyllä lämmennyt yhtään. Ostin uuden kiukaan. Lisäksi asunto oli todella siivottomassa kunnossa. Tämän toki tiedoston jo ostaessa. Pesuhuoneen liukuseiniä ei varma oltu pesty ikinä. En kyllä niistä ihan kaikkea kalkkia saannut irti, mutta aika hyvä niistä tuli. Kokeilin neljää ainetta, mutta ihmesieni oli silti paras. Uunipelleistä sain kaksi hinkattua asialliseksi, yksi meni roskiin. Uuniritilästä tuli kuin uusi. Ja uuni on nyt kuin uusi. Ja positiivisena plussana oli integroitu astianpesukone. Kävin katsomassa asunnon kiireellä ja koko kone jäi silloin huomaamatta. Katsellessani keittiönkaappeja auki, uunituoreet avaimet kädessä, alakaappi olikin astianpesukone.
Yksi led valo on vielä pimeänä. Ja kaupan mukana tullut sähkögrilli puhdistamatta. Muuten on nyt valmis.
Päätin vuokrata asunnon kalustettuna ja suuntasin peräkärryllä Ikeaan. Vaikka tämä ei ole maksettu mainos, niin siellä kyllä toimii kaikki. Sain kalusteet edullisesti, JA KAIKKI MUKAAN. Piipahdin ennen reissua toisessakin huonekalukaupassa, niin sohvaa olisi pitänyt odottaa kolme viikkoa. Toki jonkun kalliimman olisin ehkä saanut nopeammin. Aika on rahaa. Yksi ajo Ikeaan ja kaikki tuotteet kärryyn, kaikki tuotteet asuntoon, VALMIS! Ja ennen olisin napissut Ikean tuotteiden kokoamisesta. Kyllä ne on tosi näppäriä koota.
Yksi vuokrauspätkä jo firmalle sovittu vähän ajan päästä ja siitä rahat tilillä.
Kyllä tuli hyvä. Eli kaikki hyvin toistaiseksi.
sunnuntai 13. marraskuuta 2016
Rahan ruhtinaat
Kirja on ehkä kauhutarina, millaista voi olla vaikkapa investointipankkiiri. Olisin voinnut kuvitella, että olisin valinnut esim kaupallisen koulutuksen ja kunnianhimoisena kilpailijana (nuoruudessa, en enää) olisin voinut haluta kansainvälisen uran investointipankissa. Onneksi en valinnut näin.
Kirja oli todella hyvin käännetty. Suomentaja Mari Janatuinen oli tehnyt hyvää työtä. Minusta on kunnianhimoista suomentajalta saada kirja suomennettua ja käyttää samalla englanninkielistä pankki slangi sanastoa. Tuo oli ihan kirjan helmi. Koko pankkimaailma alkoivat avautua juuri tuota kautta.
Jos olet rauhallisuudesta nauttiva, niin lue tämä kirja vain hypellen. Jos tykkäät dekkareista ja rahasta, haluat verenpaineen korkealle, niin suosittelen. Suosittelen, vaikka rakastamani aihepiiri oli minulle aivan liian kova ja jotenkin jopa ahdistava.